Jollakulla kengät kiillottamatta

Kaikenlaista sotkua sitä olen tullut nähneeksi bussin(i) lattialla: virtsaa, kahvia, viinaa, ja muitakin nautintoaineita, puhumattakaan niistä ainaisista ilmaisjakelulehdistä, karkkipapereista ja terveyssiteistä.

Tänään oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun pääsin tekemisiin kenkälankin kanssa ruuhkabussissa. Hajuaisti suoritti havainnon ensimmäisenä, ja ehdin jo mietiskellä, että kyseessä taitaa olla meikkaavan matkustajan (ei häiritse minua) kynsilakka, koska mikään bussin nesteistä tai eritteistä ei tuoksu sellaiselta, vaikka AdBluessa aika tömäkkä haju onkin. Hyvin voimakas tuoksahdus ei ottanut laantuakseen päätepysäkille saavuttuanikaan.

Aines ei ollut levinnyt etupenkistä matkustajien jaloissa kovin laajalle, joten sain kerättyä suurimman osan pois. Bussin jätin kaikki räppänät levällään tuulettumaan pikkupakkasesta huolimatta siksi aikaa, kun kävin kiskaisemassa (pään)särkylääkeen huiviin. Seuraava lähtö taisi hieman myöhästyä, mutta onneksi se oli ruuhkaa vasten, joten haitta oli vähäinen.

Kategoria(t): Työnteko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.