Liputuslaite

HSL:n linja-autonkuljettajat liputtavat matkustajia nykyisin paperisia lippuja tulostavilla myyntilaitteilla. (Ennen vanhaan olivat käytössä pahviset liput ja leimauslaitteet, mutta se ei ole nyt aiheena.) Järjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta, ja vaikka laitteita korjaillaan ja uusitaan, ei ole ihme, että erilaisia isompia ja pienempiä häiriötilanteita esiintyy silloin tällöin.

Talven pakkasilla paperinsyöttölaitteisto kohmettuu. Lippua joko ei tulostu, tai se tulee minikokoisena ja lukukelvottomana. Korjauskuitilla on sama kohtalo. Näitä on aina hauska selitellä, kun tilittää lipunmyynnistä saatua rahaa eteenpäin, ja olenkin yrittänyt ottaa tavaksi tulostaa ennen varsinaista lippua koekappaleen.

Joskus olen ollut tekemisissä sellaisen laitteen kanssa, josta on muste loppu. Lastenlippua tarkoittava sanonta ”puolikas” saa ihan uuden merkityksen, kun lippuun tulostuu vain oikea tai vasen puoli…

Viime aikoina on tuntunut yleistyvän se, että koko laitteisto jumiutuu ja piippailee. Usein kyse on vain siitä, että joku lukuisista kaapeleista on huonosti kiinni. Kuinka monella tapaa te osaatte sanoa joka pysäkillä kymmenen kertaa peräkkäin, että matkustajien matkakortinlukulaite ei toimi ja että matka täten on maksuton?

Eräänä aamuna ensimmäinen lippu jäi kokonaan tulematta. Kun tutkin tarkemmin, mistä kiikastaa, totesin, että laitteessa oli kyllä tuliterä paperirulla omalla paikallaan, mutta sitä ei oltu pujotettu tulostimen läpi. Edellinen kuljettaja oli varmaankin ystävällisyyttään alkanut vaihtaa nauhaa, mutta tuskastunut lopulta siihen, että paperin sujauttaminen laitteen läpi on hankalaa, varsinkin, jos ei ole vanhan rullan jämiä näyttämässä tietä. Ajatushan se on tärkein, mutta pientä vinkkiä asioiden todellisesta laidasta jäin kuitenkin kaipaamaan – toisaalta, mitäs en sinä aamuna vaivautunut ottamaan testilippua.

Lippurullassa on mielestäni turhan pitkään punaista väriä merkkaamassa, että nauha on loppumassa. Tunnen hukkaavani paperia, jos vaihdan rullan heti, kun näen punaista, mutta toisaalta voi käydä köpelösti, jos en vaihdakaan, ja punainen väri hiipuu ennen kuin paperi oikeasti loppuu. Kerran auton vaihtoon tuonut kuljettaja kertoi, että punaista näyttää. Tarkistin paperimäärätilanteen, ja vaihdoin rullan vasta rupeamani loppupuolella. Paperia jäi jäljelle noin viisi lipunmittaa. Sillon ei ottana pattiin. 🙂

Taannoin lipunmyyntivehje alkoi suoltaa paperia solkenaan. Olisihan se ollut hauskaa katsoa, jatkaako se printtaamista, vaikka paperi loppuu, mutta rulla oli juuri vaihdettu, joten päätin kuitenkin tehdä asialle jotain. Tokenihan se virrat pois ottamalla. Laitteen puolustukseksi on sanottava, että kyllä minäkin olisin kauhuissani, jos nollalla pitäisi alkaa jakaa…

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.