Hidastin

Muutama kirjoitus sitten mainitsin liukkaiden kelien ohessa hidastimen, ja ajattelin jo silloin, että kirjoitan siitä hieman tarkemmin.

Nimensä mukaisesti bussissa oleva hidastin on kapine, joka hidastaa bussia, siis jarru. Bussin varsinaisia jarruja ei kuitenkaan yleensä lueta hidastimeksi.

Liikkeessä olevalla bussilla on tietty määrä liike-energiaa. Kun bussin liikettä halutaan hidastaa (tai pysäyttää), täytyy osa (tai kaikki) tuosta liike-energiasta muuttaa toiseen muotoon, muistammehan, että energia ei voi kadota minnekään. (Fysiikan tunneilla taisin olla muissa maailmoissa, mutta uskallan silti kertoa tämän verran taustoja.)

Tarkemmin sanottuna hidastin on siis laite, joka muuttaa bussin liike-energiaa toiseen muotoon.

Tälläkin viikolla olen ajanut pelkästään sellaisia busseja, joissa on hydraulinen hidastin, siis nestetoiminen. ZF:n vaihteistoissa hydraulihidastin on rakennettu vaihteiston ja momentinmuuntimen yhteyteen.

Momentinmuunnin toimii auton kytkimenä. Se on periaatteeltaan kuin suljettu astia, jossa on öljyä ja vastakkain aseteltuna kaksi propellia. Ensimmäinen propelli saa voimansa moottorilta (vaihteiston läpi) ja alkaa pyörittää öljyä. Pyörivän öljyn energia taas saa pyörimään toisen propellin, joka on yhteydessä takapyöriin. (Jos ette juo kahvianne ruskeana, niin laittakaapa kuppiin pahvinen sekoitustikku ja alkakaa pyörittää kahvia lusikalla. Ennen pitkää sekoitustikkukin alkaa pyöriä.)

Momentinmuuntimen yhteydessä oleva hidastin taas toimii niin, että siihen suljettuun astiaan pumpataan lisää öljyä. Lisätty öljy tietenkin lähtee pyörimään jo pyörimässä olevan kanssa, ja tähän pyörimisliikkeen aloittamiseen vaadittava energia tulee jo liikkeessä olevalta öljyltä, jonka liike hidastuu. Kokonaisuudessaan siis öljyn ja propellien liike hidastuu, ja koska ne ovat osa bussin voimansiirtoa, myös bussi hidastuu.

Pientä tutkimustyöWWW-selailua tehdessäni löysin mainosvideon ZF:n erillisestä hydraulihidastimesta (ei siis ole samassa laatikossa vaihteiston ja momentinmuuntimen kanssa, mutta toimintaperiaate on sama).

Pakokaasuhidastimia löytyy joistakin Volvon B12B-kaupunkiautoistakin, vaikka ne eivät nykykatureissa kovin yleisiä olekaan.

Toimintaperiaate on varsin yksinkertainen: tukitaan pakoputki läpällä. Tällöin moottori joutuu poistotahtienkin aikana puristamaan ilmaa kokoon. Puristeluun vaadittava energia tulee tietenkin kampiakselin ja voimansiirron kautta takapyöriltä, joita auton liike-energia pyörittää väkisin.

Telmaksi kutsutaan lähes kaikkia pyörrevirtahidastimia, vaikka ne olisi tehnyt joku muukin valmistaja. (Nk. Heteka-ilmiö.) Nehän ovat sellaisia, että paikallaan olevien sähkömagneettien sisällä pyörii voimansiirrossa kiinni oleva metallilevy. Kun sähkömagneetit magnetoidaan, indusoituu metallilevyyn pyörrevirtoja, ja sen myötä myös toinen magneettikenttä. Magneettikenttä vastustaa toista, ja seurauksena pyörimisliike hidastuu, ja sitä kautta koko auto.

Kerran muuten ajoin tilausajossa autoa, jossa oli vain hydraulihidastin. Joku kysyi, missä Telma on, ja minä vastasin, ettei tässä autossa semmoista ole lainkaan. Kävi ilmi, että kyse oli tytöstä nimeltä Telma, jonka todettiin olevan paikalla.

Hidastimen käyttäminen on helppoa.

Helpointa on, kun hidastinta käytetään jarrupolkimella. Tällöin polkimen liikkeen alkuosa on varattu hidastimelle, ja varsinaiset jarrut kytkeytyvät vasta, kun poljinta painetaan syvemmälle. Hidastinasennon ja jarruasennon välillä on monesti selvä raja: varsinaiset jarrut ovat voimakkaamman jousen takana kuin hidastin.

Hidastinta voidaan käyttää myös käsivivulla, kuten esimerkiksi Helsingin Bussiliikenteen MANneissa.

Kaikkein veikein kokemani systeemi oli HelBin O405N-Mersuissa, joiden tehokkaan hidastimen sai halutessaan toimimaan silloin, kun kaasupoljinta ei painettu. Hämeenlinnanväylällä oli mukava pysäytellä pysäkeille niin, että jarrupolkimeen ei tarvinnut koskea melkeinpä ollenkaan.

Hidastimen teho laskee moottorin kierrosluvun ja bussin nopeuden laskiessa, eikä sillä pysty pysäyttämään bussia. Varsinainen seisahtuminen pitää tehdä varsinaisilla pyöräjarruilla.

Ja siitä päästäänkin sitten siihen, mistä oli puhe taannoin. Normaalioletus kuljettajalla on, että hidastimella voi jarruttaa hyvin alhaisiin nopeuksiin asti. Silloin, kun hidastin syystä tai toisesta lakkaakin jarruttamasta vaikkapa moottoritien rampissa noin kuudenkympin vauhdissa, saattaa kuljettajalle iskeä paniikki päälle.

Niin kävi minulle ensiliukkaillani Lahdenväylän varrella, kun sää muuttui matkalla, ja rannikon vesikelistä lähdön jälkeen pohjoisempana olikin vielä jäistä. Hidastin reagoi liukkauteen hieman hitaanlaisesti, ja takapyörät ehtivät hidastua sen verran, että bussi lähti sivuliirtoon. Sain oikaistua, mutta rampin päättävä T-risteys lähestyi uhkaavasti. Tämä toistui toiseenkin kertaan, ja hetken olin ihan varma, että ajan ojaan. Kunnes sitten runttasin jarrupoljinta sen verran, että varsinaiset jarrut heräsivät ja ABS alkoi napsuttaa. Meno loppujen lopuksi hidastui sen verran, että pysyin tiellä, mutta onneksi oli aikainen aamu, eikä risteävällä, etuajo-oikeutetulla tiellä ollut liikennettä, koska väistämisvelvollisuuttani en olisi pystynyt noudattamaan.

Nyt, vanhempana ja viisaampana, tiedän jo, mitä hidastimelta voi odottaa, ja voin hymy naamalla ”harjoitella” vastaavaa tilannetta, kun sopiva jääkeli taas tulee vastaan.

Kategoria(t): Linja-auton tekniikka Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Hidastin

  1. Mikko Halonen sanoo:

    Kuopion bussionnettomuus toi minut tänne lukemaan hidastimista. Lopun esimerkit täsmäävät hyytävän hyvin siihen…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.