Iso laiva, pienet kadut

Loman jälkeen on seurannut pehmyt lasku työntekoon shuttle-kuljetusten parissa. Neljän päivän aikana sekin on jo muuttunut rutiiniksi, eikä mitään erityisen suurta kerrottavaa siitä ole.

Tänään pyydettiin neuvomaan reittiä tietenkin Kauppatorille ja Temppeliaukion kirkolle. Hieman oudompi kohde oli Angry Birds -kauppa, ja Google-hakua myöhemmin olin taas oppinut uutta.

Päivän laiva oli Royal Princess, jonka matkustajakapasiteetti on peräti 3600 henkilöä ja pituus 330 metriä. Se näytti 177-metrisen Tallinkin Superstarin rinnalla valtavalta, koska korkeuseroakin on melkoisesti. Suurin osa Suomen kerrostaloistakin taitaa olla pienempiä kuin tämä järkäle.

Keskustassa ajaminen on ahtaampaa kuin muistinkaan. Olenhan minä urani aikana ajanut mm. linjoja h14, h16, h17 ja h18, joten tilanpuute ei ole minulle uutta, mutta niin kauan siitä on, että linjatkin ovat vaihtaneet reittejään. Itä-Helsingin tieverkostossa on helppo ajaa, mutta nyt olen joutunut taas skarppaamaan.

Viikon aikana mm. Uudenmaankadulla on ollut muutamilla kierroksilla jakeluliikennettä pakettiautolla. Jos kummallekin puolelle on henkilöautot pysäköity niin lähelle katukiveä kuin mahdollista, ja jos pakettiauto on niin lähellä pysäköityä autoa kuin mahdollista, ja jos pienten autojen peilit on käännetty, ohi mahtuu bussilla, tai sitten ei. Rattimestaruuskisat ovat onneksi opettaneet arvioimaan bussin leveyttä muutamien senttien tarkkuudella.

Jos ei ohi mahdu, niin sitten ei auta kuin odottaa ja toivoa, että jaeltavaa ei olisi kovin paljon, tai kiertää korttelin toiselta puolelta, joka linja-ajosta poiketen onneksi on mahdollista. Sama juttu isojen roska-autojen kanssa.

Tänään ajelin takaisin laivalle Bulevardia pitkin. Raitiovaunujen pysäkkilevikkeiden kohdalla on sielläkin ahdasta, varsinkin, jos onnistuu jäämään raitiovaunun ja levikkeen väliin. Vastakkaisten ajosuuntien levikkeet eivät onneksi ole samalla kohdalla, koska silloin kaksi isoa ajoneuvoa ei mahdu kohtaamaan, ellei peilejä käännellä sivuun. (Sitäkin olen kokeillut joskus Lasipalatsin pysäkillä raitiovaunukorvausliikenteessä.)

Keskustabussikuljettajan ei parane kärsiä klaustrofobiasta. Mallaskadun tunnelikin ja kaikki…

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.