Runkolinjan poikkeusreitti

Runkolinja 550 on kesän ajan ollut poikkeusreitillä, koska Maaherrantieltä on poistettu viimeisetkin rippeet metron huoltoraiteesta.

Bussit ovat kulkeneet Westendiin päin Viikintien, Koskelantien, Kunnalliskodintien ja Oulunkyläntien kautta. Itäkeskuksen suuntaan poikkeusreitti on ollut pitempi, eli on ajettu Käpyläntien kautta, koska Käpyläntien ja Koskelantien risteyksessä on liikennevalot helpottamassa vasemmalle kääntymistä.

Minulla tosin on aavistus, että osa kuljettajista on ajanut lyhempää reittiä kumpaankin suuntaan, koska muutamaan kertaan seuraava vuoro on jo ollut taukoa pitämässä Itäkeskuksessa, kun minä sinne olen saapunut, vaikken ole sen missään vaiheessa nähnyt minua ohittavan. Tai voihan se olla, että se on hyödyntänyt teleportaatiota.

Yhtään pysäkkiähän ei jää väliin, vaikka oikaisisikin. Taivaskallion ja Viikinrannan pysäkkien väli on reilusti yli kaksi kilometriä, mikä katuverkossa kulkevalle linjalle on iso lukema. Joka päivä joku haluaisi silläkin välillä bussista ulos tai kyytiin.

Kesän ruuhka-ajan vuoroväli on ollut kahdeksan minuuttia. Silloin toisen vuoron ohittaminen vaatii sen, että edellä menevä vuoro jää poikkeuksellisen paljon myöhään, 3-4 minuuttia, ja perässä tuleva ajaa täysillä, vaikka Helmi-laite kertoo, että ollaan reilusti etuajassa. Lopullinen niitti on sitten se oikominen.

Kesäaikataulu on ollut sellainen, ettei poikkeuksellisen paljon myöhään jääminen ole kovinkaan vaikeaa, mitä havainnollistaa eilispäivän ensimmäisen rupeaman toinen kierros. Tarkoituksellisesta hidastelusta huolimatta olin puoli minuuttia etuajassa Mäkitorpantien väliaikapisteellä, ja minuutin verran Hämeenlinnanväylän alla. Sen jälkeen muutin ajotyylin hieman reippaammaksi, muttei se auttanut, vaan Leppävaaran väliajasta olin jo pari minuuttia myöhässä, enkä saanut sitä kiinni loppumatkan aikana.

Takaisin päin matkasin pahimpaan ruuhka-aikaan, ja heti Tapiolan ja Leppävaaran välillä jäin Kehä I:n liikennevaloja odotellessa ja kesälomilta palailleita ihmisiä lastatessa sen verran myöhään, että aloin kerätä seuraavankin vuoron matkustajia. Eniten matkustajia oli Huopalahden aseman jälkeen, jolloin eivät enää istumapaikat riittäneet kaikille. Pahimmillaan Helmi-laitteen aikataulukello näytti, että olen 4 minuuttia jäljessä aikataulusta.

Ensi viikolla 550 palannee taas ajamaan Herttoniemen satamaradan maastokäytävässä. Se on minusta edelleenkin todella coolia, että vanhaa, maastoon tehtyä railoa siltoineen, penkereineen ja kallioleikkauksineen käytetään nykyisin ihan toisenlaista liikennettä varten kuin se alunperin on tehty.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.