Hei haloo!

Silloin tällöin ihmiset unohtavat puhelimiaan bussiin. Ne ovat jo niin arvokasta tavaraa, että niistä pitäisi ensi tilassa ilmoittaa esimiehelle, jos joku niitä varikolta sattuu kyselemään. Samaan kategoriaan menevät tietenkin lompakot, ja myös avainniput (ainakin 14 vuotta sitten saamani koulutuksen mukaan).

Useimmiten puhelimen kadottanut henkilö soittaa omaan puhelimeensa, kun huomaa sen kadonneen ja pääsee jonkun muun puhelimen ääreen. Siksi vastaan löytöpuhelimeen, ja suurimmassa osassa tapauksista hajamieli saa tiedon, missä puhelin milloinkin liikkuu, ja pääsee noutamaan sen.

On kyllä käynyt niinkin, että puhelimeen onkin soittanut sen kadottaneen kaveri tai perheenjäsen. Sellaista tapausta en muista, että työpaikalta olisi yritetty tavoittaa henkilöä, jonka puhelin on ollut (tahtomattani) hallussani. Lankapuhelinten aikaan oli ihan tavallista, että puheluun vastasi tavoitellun henkilön perheenjäsen, mutta kännykkä on niin henkilökohtainen viestintäväline, että aina seuraa hämennystä, kun ei osata odottaa, että vastaajana onkin ventovieras bussikuski.

Tähän väliin täytyy todeta, että laki kieltää matkapuhelimeen puhumisen ajon aikana, eli kuljettaja ei voi joka hetki vastata löytöpuhelimiin. Toistakin ääripäätä olen päässyt todistamaan, eli että kuljettaja soittaa sopivan hetken tullen löytöpuhelimella jollekin sen hukanneen lähisukulaiselle.

Toiseksi viimeinen puhelin, jonka löysin, lähti löytötavaratoimistoon. Vastasin siihen, ja siellä olikin puhelimen omistajan ystävä, joka kertoi, että voi kyllä ottaa yhteyttä omistajaan. Ennen kuin ehdin kertoa, että puhelimitse ei välttämättä kannata yrittää, ja antaa muutaman seuraavan lähtöaikani, puhelimen akku loppui. Vein sen päivän päätteeksi varikon löytötavaralaatikkoon.

Viimeisin tapaus oli tänään. Olin ajamassa metron liityntälinjaa, ja siellä näköjään näin sunnuntaisin on aikataulu kiristetty äärimmilleen. Päivän kummankaan ajorupeaman aikana en ehtinyt kunnolla nousta kuskin penkiltä edes jaloittelemaan saati vessaan, ja vilkkaimpaan aikaan lähdöt metroasemalta tuppasivat jopa myöhästelemään muutamia minuutteja. (Että Hei haloo! vaan sinne aikataulujen suunnittelijoidenkin suuntaan…)

Ruokatunnin jälkeen hukkaluuri pärähti soimaan matkustamossa kesken linjan, ja kukaan ei näyttänyt kaivavan esiin omaansa. Pian se kiikutettiinkin jo minulle, mutta en pystynyt sillä hetkellä, enkä koko työpäiväni aikana vastaamaan siihen, koska ensisijainen työtehtäväni on kuitenkin kuljettaa matkustajia eikä pitää löytätavaratoimistoa. Puhelin jäi lopulta varikolle työnjohtajan valvovan silmän alle. Toivottavasti löytää omistajansa.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Hei haloo!

  1. wjpfgfxk554 sanoo:

    Ihanko oikeesti ette pääse vessaan? Eihän silloin voi tehdä töitä, jos joutuu pidättelemään ja samaan aikaan ajelemaan…

    • Rattiriemu sanoo:

      Kyllä vessaan pääsee: ei meidän talomme liikennöitävänä ole yhtään sellaista linjaa, jonka varrella ei olisi jonkinlaisia WC-tiloja.

      Varsinaisesti kuljettajien käyttöön järjestetty, ilmainen vessa löytyy yleensä jommasta kummasta päästä linjaa. Päätepysäkeillä se yleensä on pieni, vesi- ja viemäriverkkoon liitetty koppi, tai Bajamaja. Suuremmissa terminaaleissa on yleensä kuljettajien taukotila, jossa on tietenkin vessatkin. Joitakin sellaisiakin paikkoja on, että esimerkiksi jonkin ravintolan kanssa on sovittu, että kuljettajat voivat käyttää WC:tä ilmaiseksi.

      Miehillä on tässä mielessä helppoa. Vaikka Helsinkiä sanotaan kaupungiksi, puita, pusikkoa, ja joutomaaplänttejä on kaikkialla.

      Eri asia on vessaan ehtiminen: AKT:n työehtosopimus onneksi määrää, että kuljettajalle on jäätävä tauko WC-käyntiä varten neljän tunnin välein.

      Pääkaupunkiseudulla ajoajat ovat yleensä sellaiset, että käytännössä vessaan ehtii useamminkin, mutta tuo sunnuntaiaamuvuoro on esimerkki sellaisesta työpäivästä, joka poikkeaa valtavirrasta.

      Loppujen lopuksi asia on mielestäni niin, että jos vessaan on pakko päästä, niin sittenhän sinne on mentävä, sanoivat pysäkeillä odottavat matkustajat (tai bussissa jo olevat matkustajat, jos hätä iskee kesken linjan) tai työnantaja mitä tahansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.