Läpi yön tunti tunnilta

Tiistaille oli työvuoroluetteloon merkitty yövuoro. Varsinaisestihan ”meidän talossamme” kuljettajilla ei yövuoroja ole, vaan toiset iltavuorot ovat vähän öisempiä kuin toiset, mutta kyllä minä silti yövuorosta puhun.

17.00: Ennen kuin ajaminen varsinaisesti alkoi, kävin hakemassa rahastusvälineet varikolta.

18.00: Ensimmäisellä sivulla kyytiin oli tulossa pyörätuoli. Kyseessä oli pysäkki, jossa pitkäakselivälisen telibussinkin sai kohtuullisen helposti lähelle kadun laitaa, ja bussia niiauttaessa ja sisääntulijoita rahastaessa availin jo turvavyötä mennäkseni auttamaan pyörätuolirampin kanssa. Pyörätuolimatkustajan ja hänen avustajansa toiminta oli loppujen lopuksi niin oma-aloitteista ja nopeaa, että en ehtinyt edes nousemaan paikaltani, kun he jo olivat sisällä.

19.00: Nyt viimein koitti se aika, kun pääsin korkkaamaan Lentoasemantien ja Tikkurilantien eritasoliittymän, joka avattiin liikenteelle syyskuun lopulla. Etelän suunnasta Lentoasemantieltä Tikkurilantielle länteen päin on tarjolla vapaa oikea, minkä panin ilolla merkille.

20.00: Sen sijaan pysäkiltä V5237 lähtö Toiselle savulle on aika hankala, kun joutuu ylittämään erittäin lyhyellä matkalla kaksi kaistaa. HSL:n julkaisemaan karttaan pysäkki on näköjään piirretty väärään paikkaan. Onneksi liikennettä ei nyt ollut juuri lainkaan, ja täytyy toivoa, että tämä olisi vain väliaikainen ratkaisu, ja että tuolla tavalla kääntyvien bussilinjojen oikea pysäkki tulisi Toisen savun puolelle…

21.00: Päivän ensimmäinen rupeama jatkui normaalina ja mitäänsanomattoman harmaana, vaikkakin sekä autoliikenteen että matkustajamäärien puolesta kovin hiljaisena. Matkustajien kanssa oli niitä normaaleja puheenaiheita, että jonkun kaupungin sisäinen lippu ei valitettavasti kelpaa osamaksuna, vaan pitää ostaa täysihintainen seutulippu, jos kuntarajan mielii ylittää.

22.00: Viimeinen lähtö kentältä oli hieman vilkkaampi kuin aiemmat, ja siinä oli jo näkyvissä lentokenttälinjatunnelmaa: Matkustajia lappaa autoon kymmenittäin, ja jokainen ostaa lipun tai kysyy jotakin. Jono kasvaa samaa tahtia kun sitä ehtii purkaa.

23.00: Ruokatauon aika. Jostakin syystä se oli merkitty pidettäväksi päärautatieasemarakennuksen toisella puolella, Elielinaukiolla. Olisihan Rautatientorin puolellakin ollut mikroaaltouuni…

24.00: Ruokatunnin jälkeinen osuus oli jännempi kuin sitä edeltävä, koska epäilin, että minun ajotyylilläni ei ehtisi ajaa kierrosta puolessatoista tunnissa. En kuitenkaan ollut ottanut huomioon, että arkiyönä kaikki liikennevalot ja henkilöautot ovat unten mailla, joten pääsin ajelemaan Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla paljon sujuvammin kuin vaikka perjantai-iltapäivän mökkiruuhkassa, ja aikataulu piti, ja jopa pieniä taukoja jäi päätepysäkeille.

25.00: Kun saavuin lentokentälle, pysähdyin ykkösterminaalin poistumispysäkille. Linjani lähtöpysäkiltä lähti keskustaan menossa oleva matkustaja juoksemaan kohti, vaikka lähtöaikaan oli vielä kymmenisen minuuttia. Ajoin ohi kylmästi ohi, enkä edes vilkuttanut takaisin. Kakkosterminaalilla käynnin jälkeen saavuin uudelleen ykkösterminaalin puolelle. Tällä kerralla kyseinen hahmo odotti poistumispysäkillä, ja uuden juoksun jälkeen hän ehti vielä bussiin istumaan viideksi minuutiksi.

Kakkosterminaalin kyytiin tulijoiden joukossa oli muutama henkilö jostakin Hollannin suunnalta – kielestä päätellen. Minun piti pyytää näyttämään kirjoitettu versio heidän osoitteestaan, ennen kuin ymmärsin, mihin he olivat menossa, koska he eivät osanneet ääntää Hattulantiota oikein. He myös taivastelivat lipun hintaa, minkä seurauksena aloin epäillä, että onko Hollanti halpa maa, vai arvasinko kotimaan väärin.

26.00: Seuraavalla lentokentän lähdöllä jouduin toteamaan, että kännykkälippu ei käy lentokenttälinjoilla. Joskus minulla on (pahana?) tapana hyväksyä niitä ”tämän kerran, kun sen jo olet tilannut, eikä muuta maksamisvaihtoehtoa ole”, mutta nyt oltiin jo niin syvällä kakkosvyöhykkeellä, ettei Helsingin sisäisiä lippuja oikein voi kelpuuttaa. Kelpaamattomuuteen oli helpompi vedotakin kuin siihen, että kyseinen lippu oli vanhentunut useita tunteja aikaisemmin.

Minulta kysyttiin, koska lähtee aamun ensimmäinen bussi. Ojensin kysyjälle aikataulun, ja selitin, ettei aamun ensimmäistä bussia ole, koska linja kulkee läpi yön. Teknisestihän HSL:n liikennöintivuorokausi vaihtuu klo 28.30 (4.30 normaalien aikaa), eli periaatteessa illan viimeinen 615/620 lentokentältä lähtee 3.55 ja aamun ensimmäinen 5.00.

27.00: Kello oli jo niin paljon, että olin ainut lähtijä Rautatientorilta. Kaikki jonnekin päin menijät pyrkivät kyytiin ja neuvottavia riitti. Jos Pitäjänmäkeen on menossa, niin Tuusulanväylän suunnan bussi ei liene paras vaihtoehto… Pukinmäkeen menijä sen sijaan pystyi kohtuullistamaan kävelymatkaansa matkustamalla osan matkaa minun kyydissäni.

28.00: Työpäivän lähetessä loppuaan alkoi kyytiin tulla entistä enemmän huomenen toivottajia. Minä sen sijaan toivotin varikolle palattuani työpäiviään aloitteleville kollegoille hyvät yöt ja painuin pehkuihin torkahtamaan muutamaksi tunniksi.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.