Kertaus on linjaopintojen äiti

Urani aikana yhtiölläni on ollut käytössä useita varikoita, joista useimmilta käsin olen tehnyt töitä.

Tässäkin blogissa mainittu pikkuvarikko on tällä hetkellä kotini, ja isolla varikolla olen viettänyt monia vuosia vakituisesti. Keskivarikolta, joka nyttemmin on lakkautettu, ajelin jokusen viikon eräänä kesänä, koska keskivarikolla oli kuljettajapulaa ja omalla varikollani taas ylimääräistä. Lisäksi on yksi satelliittivarikko läntisellä pääkaupunkiseudulla, jossa olen tehnyt yksittäisiä tuurauspäiviä, ja on ollut kaksi muuta satelliittivarikkoa, joista toisella vierailin yhden työpäivän verran.

Voi siis sanoa, että olen ajanut lähes kaikkia yhtiöni tällä hetkellä liikennöimiä linjoja, ja nekin, joita en ole ajanut, liikennöivät niitä samoja, tuttuja katuja kuin ne, joita olen ajanut.

Tältä pohjalta on aika kummastuttavaa, että työvuorolistaani oli merkitty linjaopiskelua kolmeksi päiväksi.

Virallinen selitys on, että varikkotoimintojen uudelleenjärjestelyn vuoksi useita satoja kuljettajia vaihtaa toimipistettä, eli siirtyy varikolta toiselle. Tämän vuoksi kaikki uudelle varikolle siirtyvät kuljettajat joutuvat opettelemaan uuden varikkonsa linjat, ja kaikki siirtyvät kuljettajat käydään järjestelmällisesti läpi. Vaikka tällä hetkellä taas tuntuu siitä, että en haluaisi lähteä pikkuvarikon rauhasta, niin linjaopiskelubussin kyytiinhän minäkin siis istahdin.

Ensimmäinen linjakoulutuspäivä meni lähinnä tylsistyessä, kun ajettiin läpi linjoja, joita olen työkseni ajanut, vaikka onhan siitä kyllä aikaa. Olisi ollut mielekkäämpää, jos olisin saanut itse ajaa, mutta periaate linjaopiskelussa on, että kaikkien opiskelijoiden pitää päästä ajamaan päivän aikana.

Seuraavana päivänä lähdettiin tutustumaan Vantaan uudistettuun linjastoon. Tämä päivä meni samat kadut, uudet linjat -kategoriaan, eli paikat olivat jo ennestään tuttuja muilta linjoilta, tai muuten vaan, mutta kyllä silti pidin silmät auki, että muistaisin, mistä kohdasta pitää kääntyä minnekin. Päivän hyödyllisin anti oli tutustuminen Tikkurilan uuden bussiterminaalin tiloihin ja toimintatapoihin.

Kolmas linjaopiskelupäivä, tai -paketti, joka siirtyville kuljettajille pitäisi ennen siirtymistä opettaa, on Kehäradan uudet liityntälinjat. Siitä olin etukäteen eniten innoissani, koska ne kulkevat sellaisilla seuduilla, joilla en ole paljon ajellut enkä matkustellut, ja ihan uusia katujakin sinne rakennetaan.

Edellisenä iltapäivänä ilmeni, ettei sitä pakettia vielä voida opiskella, koska katuja vasta rakennetaan. Kolmannen linjaopiskelupäiväni ohjelma olisi täsmälleen sama kuin ensimmäisenä päivänä, eli jo toisen kerran matkustelisin läpi linjat, joita olen työkseni ajanut enemmän kuin tarpeeksi!

Kerroin työnjohtajalle, että tässä ei ole mitään järkeä. Mieluummin teen palkkani eteen ihan oikeita töitä. Työnjohtaja päätti ottaa minut pois opiskelemasta, ja koska kaikille töille oli jo siinä vaiheessa löytynyt tekijä, pyysi tulemaan varikolle varalle.

Varalla ollessa erääksi keikaksi tuli sitten lentokenttälinjojen opettaminen toiselle kuljettajalle. Linjaopiskeluteema siis säilyi myös kolmantena päivänä.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.