Mierontie

Vietin perjantain tutustuen Mierontienä tunnetun rataosan maisemiin, tosin vain Haapamäen ja Parkanon välillä. Junaliikennettä on vain muutamilla osuuksilla, ja pusikoituneita ratapihoja riitti. Liikenteen väheneminen jatkuu, ja jatkossa esimerkiksi Haapamäelle ei pääse henkilöjunalla, eikä Parkanosta Kihniöön edes tavarajunilla.

Tälläkin kerralla mukanani oli muita harrastajia, joten kirjoitan yksikön kolmannessa persoonassa.

Kihniöllä on ollut puutavaran kuormausta, joka nyt siis lakkaa. Rata aiotaan katkaista Parkanon päästä, joten sinne ei jää edes kiskoyhteyttä, ja Kihniön asemalla olevaa raakapuuta siirretään pois. Jatkossa puutavaran kuormaus hoidetaan Parkanon aseman uudella puutavaralaanilla.

Dv12-veturit 2643 ja 2747 lähtivät 24 raakapuuvaunun kanssa Kihniöltä Parkanoon 30.10.2015.

Dv12-veturit 2643 ja 2747 lähtivät 24 raakapuuvaunun kanssa Kihniöltä Parkanoon 30.10.2015.

Perjantaina kulki tavarajuna numerolla T3237 Tampereelta Parkanoon, ja se koostui tyhjistä raakapuuvaunuista. Sen jälkeen se jatkoi vaihtotyöliikkeenä Kihniöön. (Nyt ei ole tärkeää tietää, mitä eroa on junana ja vaihtotyönä kulkemisen välillä, tai edes mitä vaihtotyö on. Tärkeä pointti on se, että vaihtotyölle ei julkaista aikatauluja, mutta junille julkaistaan.) Kihniössä tyhjät vaunut vaihdettiin täysiin, ja sen jälkeen juna palasi vaihtotyönä takaisin Parkanoon, ja edelleen junana T3238 Tampereelle.

Tähtäsimme kulkumme niin, että ehtisimme katsomaan, kun juna on Kihniöllä. Perillä totesimme, ettei junasta näy merkkiäkään, vaan kolmen raiteen ratapihan keskimmäisellä raiteella seisoi vain 24 täyttä raakapuuvaunua. Junien kulkutiedoista ilmeni, että juna oli ollut Parkanolla puoli tuntia etuajassa, mutta sen jälkeisistä liikkeistä ei ollut saatavana mitään tietoa.

Pohdiskelimme tilannetta hetken aikaa. Mielissämme kävi myös se vaihtoehto, että juna olisi jo tullut ja mennyt, vaikka täysi vaunusto soti sitä teoriaa vastaan. Vaikka Kihniössä olisi kaksikin vaunustoa lastattavana kerrallaan, niin silti sen toisenkin vaunujonon pitäisi olla jossain. Jatkotoimenpiteiden miettiminen keskeytyi, kun alkoi kuulua hiljalleen voimistuva dieselveturien ääni.

Dv12-veturit saapuivat paikalle tyhjien vaunujen kanssa, jättivät ne laitimmaiselle sivuraiteelle, jossa puutavara lastataan, ja sitten ne siirtyivät täysien vaunujen eteen, ja ennen pitkää lähtivät kohti Parkanoa. Vaihtotöiden alkuosa jäi meiltä ilmeisesti näkemättä, mutta jälkiviisaasti oletan, että tyhjät vaunut olivat olleet Kihniön ja Parkanon välillä, ”linjalla”, odottamassa, että veturit kävivät siirtämässä täydet vaunut pois lastausraiteelta. Me olimme saapuneet paikalle juuri sillä hetkellä, kun tyhjiä vaunuja oltiin hakemassa kauempaa.

Komsor Oy:n toimiala on radan kunnossapito. Heillä on käytössään mm. Tuomas-dieselveturi (Move 51h vuodelta 1960).

Komsor Oy:n toimiala on radan kunnossapito. Heillä on käytössään mm. Tuomas-dieselveturi (Move 51h vuodelta 1960). Parkano, 30.10.2015.

Kihniön kuvauksen jälkeen kävimme vielä lenkin Parkanon asemalla, jossa seisoikin Komsor Oy:n Tuomas-dieselveturi. Sen valmistajahan on Valmet, ja se on Move 51h -tyyppiä, jota on toimitettu sekä VR:lle että yksityisille teollisuuslaitoksille. Kevyt ja pieni veturi on suunniteltu lähinnä siirtelemään vaunuja ratapihoilla. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1960, ja sen edellinen omistaja oli Kemira Chemicals. Oli ilo nähdä, että se on vielä aktiivikäytössä, vaikka sillä hetkellä se vain seisoikin keskellä ratapihaa toimettomana.

Seuraavaksi seurailimme Mierontietä itään, aina Haapamäelle asti. Aitonevan turvesuolle on ollut liikennettä vuoteen 2001 asti, ja Aitonevan ratapihalla oli joitakin teräsmatkustajavaunuja, jotka on tuotu sinne elämysmatkailun tarpeisiin.

Aitonevan ja Haapamäen välillä liikenne on lakkautettu 1985. Virroilta Haapamäelle on ajettu museojunaliikennettä 1992-1995, mutta sen jälkeen on ollut melko hiljaista.

Kotalan asemarakennus.

Kotalan asemarakennus 30.10.2015.

Kävimme katsomassa Kotalassa muutamia soravaunuja, vankivaunua ja lumiauraa, jotka on tuotu sinne 2000-luvun alkupuolella museoitavaksi. Kotalan liikennepaikkarakennus saa toimia esimerkkinä siitä, millaisia tämän rataosan asemat olivat: suuri osa niistä on rakennettu Thure Hellströmin tyyppipiirustusten mukaan.

Tämä veturi on ollut käytössä Valkeakosken tehtailla. Nyt sen matka Haapamäeltä Saksaan katkesi. Haapamäki, 30.10.2015.

Tämä veturi on ollut käytössä Valkeakosken tehtailla. Nyt sen matka Haapamäeltä Saksaan katkesi. Haapamäki, 30.10.2015.

Retki päättyi Haapamäelle, jonka parkkipaikalla seisoi Schichau-höyryveturi vuodelta 1901. Alunperin Preussin valtionrautateiden kalustoon kuulunut veturi siirtyi Suomeen vuonna 1949, ja se oli käytössä Valkeakosken tehtailla. Museointi tapahtui 1971. Nyt veturia oltiin siirtämässä Saksaan, mutta siirto katkesi heti alkuunsa, kun ei lavetti kestänyt yli 40 tonnin painoista veturia.

Illan jo pimettyä ajoimme takaisin Etelä-Suomeen seuraavia matkoja, retkiä ja tapahtumia suunnitellen.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus, Matkakertomukset Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.