Pakkasaamun hankaluudet

Pitkään jatkuvat kylmät ilmat eivät käsittääkseni ole bussien tekniikalle isokaan ongelma, paitsi akkujen keston osalta. Virta loppu -tilanteita on usein viikonlopun jäljiltä, kun autot ovat seisseet muutaman päivän, mutta käynnistymisvaikeuksia voi ennakoida vaikkapa alkamalla herätellä autoja henkiin jo sunnuntain puolella. Ilman nopea pakastuminen tuo mukanaan ongelmia, kun ilmankosteus jäätyy linja-auton paineilmajärjestelmään, jonka avulla toimivat jarrut ja ovet, ja sään taas lauhtuessa mahdollisesti hyvänlaatuisiin paikkoihin jääneet jäähelmet lähtevät liikkeelle.

Lokakuussa 2007 oli lämmintä. Auton numero on jo unohtunut, mutta Ikarus-Scanialta näyttää.

Lokakuussa 2007 oli lämmintä. Auton numero on jo unohtunut, mutta Ikarus-Scanialta näyttää.

Kovat pakkaset alkavat olla tältä erää ohi. Jää nähtäväksi, miltä tilanne näyttää maanantaina, lauhtuuhan sää melko nopeasti viikonlopun aikana. Tämän kertomuksen aikaan oli kyse pakkasjakson ensimmäisistä päivistä, ja liikenteeseen pääsy tuntui bennyhillmäisen hankalalta. Tätä kirjoittaessani se kuulostaa jopa hieman uskomattomalta, mutta tämä tarina on tosi.

Aamulla bussini oli käynnistetty valmiiksi. Se oli mallia, jota olen pitänyt kylmänä, ja nyt polttoainekäyttöinen lisälämmitinkään ei toiminut, joten en odottanut, että matkustamon lämpötila olisi noussut siitä, mitä se sillä hetkellä oli (pakkasen puolella). Etuovet toimivat jotakuinkin normaalisti. Keskiovet avautuivat, mutta eivät sulkeutuneet. Takaovi ei suostunut edes avautumaan.

Nousin tutkimaan, saisinko keskiovet jotenkin kiinni, jotta pääsisin edes liikkeelle. Kun ovikoneistot toivottavasti lämpenisivät, ovet alkaisivat toimia. Ja ainahan voisin lukita ne ja käyttää pelkkää etuovea. Huomasin, että kuljettajan penkki ei käänny, ja kiemurrellessani ratin takaa pois otin tukea kuljettajan portista, jonka haurastunut muovi murtui, ja veräjä jäi roikkumaan alemman saranansa varaan. Tässä vaiheessa se Benny Hill tuli vahvasti mieleen.

Sain keskioven kyllä kiinni käsin avustamalla pienen viipeen jälkeen, mutta päätin kuitenkin soittaa pomolle ja pyytää, voisinko kuitenkin kenties lähteä jollakin toisella autolla. Sain käskyn yrittää vielä saada auto lähtökuntoon, koska mitäpä kuljettamon veräjällä tekisi. Korjaamon edustajakin pelmahti paikalle, ja kolmikantaneuvottelujen jälkeen päädyimme lopulta vaihtoehtoon, että otan auton, joka on viettänyt yön sisätiloissa.

Saman merkkinen ja mallinen vara-auto oli pesty ja tankattu yön aikana, minkä vuoksi se oli jätetty sisäsiivoushalliin kuivumaan. Bussin matkustamon lämpömittari näytti lähtiessä 19 astetta, mikä tuntui suorastaan sademetsämäisen kuumalta ja kostealta, ja pelkäsinkin, mitä se kaikki ilmankosteus tekisi, kun pääsisin ulos ja linjalle. Ilmeni, ettei se aiheuttanut lainkaan ongelmia, mutta kun palautin auton takaisin ruutuunsa aamuruuhkan jälkeen, sisälämpö oli pudonnut suunnilleen nollaan. Uskoni siihen, että sen automallin lämmityslaitteet ovat kelvottomat, vahvistui.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Pakkasaamun hankaluudet

  1. kyssyt sanoo:

    Minullapas on kysymyksiä busseista!

    Kysyn ekan. Kun bussi tulee pysäkille ja on liukasta, niin renkaat lukkiutuu ja ne ”luisuu” eteenpäin, mutta minkä takia sellainen ääni kuuluu bussin etupuolelta kun tämä tapahtuu? Jonkinlainen koputuksen omaava ääni…

    • Rattiriemu sanoo:

      Kyselkää vaan mitä ikinä mieleen juolahtaa. Yritän löytää vastauksia jostakin, jos en itse tiedä.

      Nykyisin kaikissa uusissa kaupunkibusseissa on ABS-järjestelmä. Se tarkkailee, mitä nopeutta pyörät pyörivät, ja jos pyörä lukkiutuu, se vähentää automaattisesti jarrupainetta, jolloin pyörä taas lähtee pyörimään. Lukossa olevilla etupyörillähän ei pysty ohjaamaan bussia, joten ABS:n avulla auton hallittavuus säilyy paremmin.

      Ja se ääni. Suurin osa siitä syntynee, kun ABS vuorotellen päästää jarrutuksessa käytettävää paineilmaa taivaan tuuliin ja vuorotellen takaisin jarruttamaan, Joissakin autoissa myös itse jarrut kolisevat, siis ne kaikki nivelet ja metalliosat, jotka jarrutusten aikana liikkuvat.

      Oliko vastaus riittävä ja riittävän ymmärrettävä?

  2. Anonyymi sanoo:

    Miksi jossain busseissa ja jopa aivan samanlaisissa bussimalleissa osat menevät kiinni tosi hitaasti tai jossain toisessa nopeasti (tai vaihtoehtoisesti yksi ovilehti aukeaa nopeammin kuin toinen, ainakin keskiovilla tätä esiintyy)? Jossain busseissa myös ovet päästävät erityisen paljon jotain ääntä (vissiin ilmaa, kun ovet toimii paineilmalla?) mistä tämä johtuu?

    • Rattiriemu sanoo:

      Oven avautumis- ja sulkeutumisnopeudessa on kyse ihan säätöjutusta. Sitä voi säätää rajoittamalla paineilman virtauksen nopeutta, ja eri bussit, tai yhden bussin eri ovet, tai jopa saman oven eri puoliskot, voivat olla eri säädöissä.

      Tiiviyden kannalta ovien säätöjen pitäisikin olla hivenen erilaiset: Kaksilehtisissä ovissa etummaisen pitäisi sulkeutua hieman hitaammin kuin takimmaisen. Tällöin ovien toisiaan vasten olevat tiivisteet jäävät niin päin, että etummaisen oven tiiviste on päällimmäisenä, eikä vesi tai ajoviima pääse yhtä helposti matkustamon puolelle.

      Tietysti sellaistakin on tapahtunut, että toinen ovilehti on jostakin syystä ollut mekaanisesti jumissa, ja kun se lopulta pääsee aukeamaan, niin se tekee sen sellaisella voimalla ja vauhdilla, että koko bussi heilahtaa.

      Ovien äänimaailmaan kuuluu tosiaankin paineilman suhinaa, varsinaisen ovikoneiston ääniä, sekä mahdollisesti myös ovikoneiston ohjauslaitteiden naksumista. Eri busseissa ovet kuulostavat erilaisilta, koska ovien säädöt ovat erilaisia, ja eri valmistajien ovet ovat erilaisia.

      Sähköovien tekniikka on erilainen kuin paineilmaovien, mutta samat periaatteet pätevät silti. Myös niiden nopeutta voi säätää yksitellen, ja tiivisteet pitäisi saada oikeaan järjestykseen. Paineilman suhinan on korvannut sähkömoottorin ininä, mutta mielestäni sähköovien koneiston mekaniikka on äänekkäämpää kuin paineovien, ainakin HelBin OmniExpresseissä, joista suurin osa kokemuksestani on. Voimakas naksaus ennen pysähtymistä ja liikkeelle lähtiessä on käsittääkseni mekaaninen lukitus, mutta en ole varmistanut käsitystäni.

      Joskus tuntuu, että nämtä vastaukset toimisivat ihan oikeina blogikirjoituksinakin. Pitänee alkaa kirjoittaa artikkeleita bussien tekniikasta enemmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.