Huviretki Kirkkonummelle

Maanantaina kävin matkustelemassa Kirkkonummella. Jonkinlaisia ennakkoajatuksia oli Mankin ja Luoman seisakkeilla käymisestä ja Sm1-junien bongailusta, joista kumpikin oli yllättävän helppo muuttaa todeksi.

Matka alkoi aamupäivästä Helsingin päärautatieasemalta. Aamuruuhka oli jo ohi, mutta silti laiturissa oli vielä kahden Sm1:n kokonaisuus, jota kaiketi oltiin pikkuhiljaa ainakin katkaisemassa tai siirtämässä muualle. En jäänyt seuraamaan tilannetta sen tarkemmin, koska oma U-junani oli lähdössä.

U-junassa oli Sm5 02, eli toinen prototyyppijunista, mikä oli pienoinen pettymys, koska en saanut kahta kärpästä yhdellä iskulla (Mankkiin Sm2-junalla). Lohdutusta toi, että Linnunlaulun kallioleikkauksen säilytysraiteilla seisoi kaksi muuta Sm1-junaa, joten kaikki neljä jäljellä olevaa yksikköä näyttivät sinä päivänä olevan liikenteessä.

Matka Mankkiin sisälsi kohtaamisen matkalippujen tarkastajan kanssa. Heilläkin näköjään on laitekanta uusiutumassa, ja lippu tarkastettiin matkapuhelimen NFC-ominaisuuden avulla.

Sm5 #10 pysähtyy Mankissa 22.2.2016.

Mankissa jäin hetkeksi aikaa norkoilemaan ja odottamaan vastaantulevaa U-junaa. Se pysähtyikin aikataulun mukaisesti puulaiturilla, ja sain sen kuvatuksi. Mankkihan on lakkautettavien seisakkeiden listalla, vaikka tuohon junaan nousseen matkustajajoukon perusteella sitä on vaikea uskoa.

Sitten jatkoin bussilla matkaa Luomaan, jossa eri suuntiin kulkevien U-junien oli määrä olla yhtäaikaa. Niidenkin kuvaaminen onnistui joten kuten. Matkustin Kirkkonummelle, jossa olikin viime käyntini jälkeen tapahtunut paljon, esimerkiksi rautatieaseman viereen oli tupsahtanut linja-autoterminaali.

Pohjolan Liikenne 169: EXZ-459, Scania K114, Kiitokori OmniStar, vm. 2004.
Ex. M. V. Wikström 69.
Kirkkonummi, 22.2.2016.

Kulkuneuvona oli jälleen bussi, kun matkustin Kirkkonummen halki Veikkolaan ja takaisin. Menomatka linjalla 908 Evitskogin kautta vanhalla Margareta Wikströmin Scania/Kiitokorilla (kylkinumero 169) , ja paluu 907:lla Lapinjärven kautta VDL:llä (222). Mielestäni 169 sopii todella paljon paremmin maaseutumaiseen ajoon kuin 222, koska (maa)seutuliikenneauton varustukseen mielestäni kuuluu hattuhyllyt ja jonkin verran tilaa matkatavaroille, ehkä jopa säädettävät selkänojat. 222:n kaltaisen bussin miellän paljon lyhyemmille matkoille ja hyväkuntoisemmille, suoremmille ja tasaisemmille teille, vaikka tilannetta yritettäisiinkin paikkailla korkeilla selkänojilla.

Tien 1130 maisemissa kierreltiin, ja minulle tuli mieleen, että niitäkin teitä pitäisi Kaikki Suomen tiet -projektissa käydä ajelemassa ennemmin tai myöhemmin.

Kirkkonummen kirkonkylälle palattuani jäin noin puoleksi tunniksi katselemaan tilannetta ja valikoimaan seuraavaa kulkuneuvoa. Näkyi linjalla h40 aikoinaan olleita ScaLoja ja linjalla h23 aikoinaan ollut Irisbus. Minä valitsin linjalla 171 olleen Pohjolan liikenteen Scania/Lahti Flyerin, joka oli varustettu tuplakeskiovilla ja automaattivaihteistolla, mikä asianharrastajan silmissä paljastaa sen lähes välittömästi Finnair-bussiksi. Elielinaukion ja lentokentän väliltä poistuttuaan se on sahannut vakiovuoroliikenteessä, ja nyt siis Kirkkonummen linjoilla.

Ei pääse sisään, ei pääse ulos. Kamppi, 22.2.2016.

Kampin terminaalissa oli jonkinlainen tilanne päällä, ja päädyin kuljettajan neuvon perusteella kulkemaan viimeisen pysäkkivälin kävellen. Kävin katsomassa tilannetta lasin takaa, ja kovin tyhjältä vaikuttivat sekä laiturit että taukopysäköintipaikat, mutta ihmekös tuo, kun kaikki bussit jonottivat ulkosalla.

Iltaruuhka alkoi jo olla lopuillaan, kun palasin Helsingin asemalle. Sm2-kalustoa näkyi vielä runsaasti, ja jäin odottamaan, näkyykö Sm1:siä. Yksikkö 6×49 saapuikin jostakin noin 20 minuutin odottelun jälkeen, ja lähti A-junassa Leppävaaraan. Sillä matkalla eivät vauhdit päässeet nousemaan kovin koviksi, joten parasta äänimaailmaa ei sillä erää saatu. Sama juttu paluumatkalla 6×37:n kanssa.

Sm1 6049 ja Eio 6249 Leppävaarassa 22.2.2016.

Minä jään Sm1:sistä kaipaamaan sitä ajomoottorien ja muiden kuljentaa aikaansaavien osien mouruavaa vinguntaa. Ehkä pitäisi vielä joku päivä mennä bongailemaan, josko niitä olisi pitemmälle suuntaavissa lähijunissa.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus, Matkakertomukset Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.