Sähkötyöyöjuna

Muistan, kuinka jo rautatieharrastukseni alkuaikoina oli olemassa sellainen kuin pakettikatkoyö. Alkuvuodesta huomasin, että sellaisia on edelleen, ja en tarvinnut paljon yllytystä, kun jo päätin vihdoinkin lähteä kokemaan ja kokeilemaan, millaista siellä oikein on.

Pakettikatkoyön T-junaa vetivät 8.3. Dv12-veturit 2639 ja 2656. Kuva on Riihimäeltä.

Pakettikatkoyön T-junaa vetivät 8.3. Dv12-veturit 2639 ja 2656. Kuva on Riihimäeltä.

Mikä pakettikatko?

Radan ajojohdot ja muut sähköistyksen osat vaativat tietenkin huoltoa ja korjauksia silloin tällöin, ja niiden ajaksi sähkö pitää katkaista. Sähköttömän osuuden kohdalla junat pitää siirtää kiertoteille, ja se vaatii paljon suunnittelu- ja liikenteenohjausresursseja, kun katkoksia on usein ja milloin missäkin.

Monen pienen urakan sijasta järjestetään pakettikatko, eli koko radan kaikkien raiteiden sähköt pannaan katki noin kerran kuussa, ja sen aikana tehdään kaikki kuukauden aikana kertyneet huollot ja korjaukset. Valitun yön muutamat yöjunat ajetaan dieselkalustolla, ja kun kaikki poikkeusjärjestelyt toistuvat kuukausittain kutakuinkin samanlaisena, ei niitä joka kerta tarvitse pohtia erikseen.

Pakettikatkoyön juna

Nyt on siis puhe Helsingin ja Riihimäen välisestä rataosasta, ja T-junasta, joka lähtee Helsingistä 1:44 ja saapuu Riihimäelle 3.07. Paluumatkan aika on 3.29 – 4.50.

Junaa vetää kaksi Dv12-veturia, jotka 8.3. olivat 2656 ja 2639. Matkustajavaunuina on kaksi Eil-lähiliikennevaunua (25031 ja 25204). Eil-vaunut vaativat mm. lämmitystä varten 1500 voltin sähköä, jota Dv12-veturit eivät pysty tarjoamaan, joten junassa on lisäksi myös aggregaattivaunu Eifet (25302). Aggregaattivaunun ainoa tarkoitus on siis oikeastaan tuottaa se 1500 voltin sähkö, ja siinä sivussa siihen on myös sijoitettu jonkin verran matkustajapaikkoja.

Tavalliseen sähköjunaan verrattuna aikataulua on hidastettu noin kymmenellä minuutilla, vaikka Dv12-veturin huippunopeus on 125 km/h. Joissakin blogiin saamissani kommenteissa kerrottiin, että T-junia ajellaan yleensä Sm1- ja Sm2-kalustolla, jotka nekin kulkevat vain 120 km/h. Kysymys lienee enemmänkin siitä, että parivedossakaan Deeverit eivät kiihdy yhtä ripeästi kuin sähkömoottorijuna. T-junat pysähtelevät tiuhaan, eikä huippunopeudesta ainakaan kauaa ehdi nauttia.

Toinen, valkoisempi näkymä Riihimäeltä 8.3.2016. Deeverit ovat irroittautumassa aggregaattivaunusta.

Toinen, valkoisempi näkymä Riihimäeltä 8.3.2016. Deeverit ovat irroittautumassa aggregaattivaunusta.

Yön kulku

Helsingistä lähtiessä matkustajilta suljettu aggregaattivaunu oli minun ja veturien välissä, mutta kyllä silti olin erottavinani V16-moottorin turboahtimen vihellyksen. Ripeään tahtiin kiihdyteltiin ja jarruteltiin, ja kuljettiin poikkeuksellisia raiteita pitkin. Jonkin verran näkyi työntekoa, mutta maisemat olivat öisen pimeyden keskellä.

Riihimäellä veturit ajettiin junan toiseen päähän, ja oli aikaa räpsiä muutamia kuvia. Laiturilla oli kuin olikin jonkin verran elämää, vaikka oli arkiyö, mutta melkeinpä taisi henkilökuntaa olla enemmän kuin matkustajia. Konduktöörejä ja junamyyjiä (tjsp) kolme, pari vartijaa, kuljettaja. Matkustajina me muutama harrastaja ja pari oikeaakin kulkijaa.

Jarrujen koettelun aikana nousin takaisin junaan. Nyt veturit ja matkustajille avoimena olevat vaunut olivat peräkkäin, mutta harmikseni ensimmäisen vaunun ensimmäinen osasto oli suljettu. Keskimmäisessä osastossa äänimaailma oli samaa tasoa kuin toiseenkin suuntaan matkustaessani, mutta kiihdytys alkoi useimmiten melkoisella nykäisyllä.

Mitä lähemmäs HSL-aluetta ja Helsinkiä päästiin, sitä enemmän vaunuun alkoi kertyä aamun ensimmäisiä työmatkalaisia. Osa ihmetteli outoa junaa, ja osa yritti suljettuun osastoon. Sivukorvalla kuulin, että se oli suljettu dieselinkäryn takia, ja manasin, että olisi pitänyt kuitenkin kysyä, olisiko harrastaja kaikesta huolimatta päässyt tunnelmoimaan pakokaasujen sekaan. Olisin matkustanut vaunun eteisessä, päätyoven äärellä, ja kuunnellut, kun veturi työskentelee.

Aamuviiden aikaan räpsin junasta viimeiset kuvat, ja lähdin nukkumaan.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Sähkötyöyöjuna

  1. Nimetön sanoo:

    dv 12 jyrää ku pummi

  2. Paluuviite: Junankorvauskeikka | Rattiriemua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.