Porhan Lättäretki Nurmekseen, 2. päivä

Höyryraide

Sunnuntaina retki jatkui tutustumalla Höyryraide Oy:n toimintaan Nurmeksen veturitallilla. Yrityksen päätoimintamuoto on liikennöidä kahdella höyryveturilla ja puuvaunuilla tilaus- ja yleisöjunia.

Nurmes

Höyryraiteella on käytössään kaksi höyryveturia. Pitempään kunnostettuna on ollut Tk3 1168, joka on kevyt tavarajunaveturi vuodelta 1952. Uudempi tulokas on Hv3 995, jota on käytetty pika- ja henkilöjunissa. Tämän reissun aikaan kumpikin veturi oli kylmänä, eli kattilan alla ei ollut tulta eikä kattilassa painetta.

Tallista esille otetussa Hv3:ssa oli näköjään menossa imuriprojekti, mutta sitä en tullut kysyneeksi, mitä niille oltiin tekemässä. Höyryveturissa on kaksi imuria eli injektoria, joiden tehtävä on siirtää vettä veturin mukana kulkevasta vesisäiliöstä kattilaan.

Tallin sisätiloista löytyi Tk3 ja kaksi pientä, vaunujen siirtelyyn tarkoitettua dieselveturia (Vv13 / Tve3). Kääntöpöydällä oli Krauss-teollisuusveturi, joka sekin on alun alkaen ollut vaunujenjärjestely- eli vaihtotöissä, mutta yksityisen teollisuuslaitoksen ratapihalla ja omistuksessa. Sama tehtävänkuva jatkuu eläkepäivinäkin ja se siirsi Hv3:n takaisin sisätiloihin esittelykierroksen päätyttyä.

Nurmes – Oulu

Lounasmakkaroiden paiston jälkeen oli aika lähteä paluumatkalle. En olekaan ennen nähnyt aggregaattivarusteista EFiab-vaunua.

Minulla oli mukana mainio Radan varrella -kirja, jossa esitellään melkein kaikki Suomen rautatieliikennepaikat lyhyellä tekstillä. Kuvia ja karttoja on paljon. Siitä oli mukava seurata paluumatkan asemia ja lukea Nurmeksen ja Oulujoen ratojen historiasta.

Melkein kaikki pienet seisakkeet ovat hävinneet kokonaan maastosta. Sen sijaan suuremmilla asemilla oli säilynyt liikennepaikkarakennuksia ja muitakin merkkejä siitä, että paikalla ovat junat pysähdelleet. Radan varrella on tietenkin myös tänäkin päivänä käytössä olevia asemia, joilla on Nurmeksen ja Kontiomäen välillä sivuraiteita ja puutavaran lastauspaikkoja, ja Kontiomäen ja Oulun välillä matkustajalaitureitakin.

Mainitsen nyt tässä kuvauksessa nimeltä Vaalan, joka on Kontiomäen ja Oulun puolessavälissä. Se toimi radan väliaikaisena pääteasemana sen jälkeen, kun ratayhteys Kajaaniin rakennettiinkin Iisalmen kautta. Asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja liikennepaikalla oli myös kääntöpöytä ja yksipaikkainen veturitalli. Vaalassa on muistomerkkinä Tk3-veturi 1112, johon jollakin retkellä olen käynyt tutustumassa lähemminkin. Nyt se näytti olevan pressun alla.

Oulu

Oulussa kulutin vielä jokusen tunnin aikaa, ja näköjään yksi Fenniarailin uusi dieselveturikin vietti viikonloppua sivuraiteella. Sinisten makuuvaunujen juna Kolarista saapui illan edetessä kohti yötä. Veturien vaihtamisen jälkeen hyppäsin kyytiin, eikä matkalla Helsinkiin tapahtunut oikeastaan mitään mainitsemisen arvoista.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus, Uncategorized Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.