SLHS:n loppukesän retki 2016

Tänä viikonloppuna olin mukana Suomen linja-autohistoriallisen seuran loppukesän retkellä. Tänä vuonna kävimme Pohjanmaalla, ja kahden päivän aikana pääsimme matkustamaan hengästyttävän monella museolinja-autolla.

CHL-577 Linnatuuli

1: Transdev 700, CHL-577, Irisbus Magelys, vm. 2009. Linnatuuli, 21.8.2016.

Matkaan lähdimme modernilla turistibussilla, jonka merkki oli Irisbus Magelys. Matkustusmukavuus on hyvä, koska jalkatilaan mahtuvat ainakin minun jalkani, ja käytävän puoleisten penkkien siirtyminen sivummalle nostaa arvosanaa. Myös penkkien välissä on käsinoja, ja voisin jopa väittää penkkijärjestyksen olevan 1+1+1+1 eikä 2+2!

Rattiin minun ei onneksi tarvinnut tällä matkalla tarttua, koska kuljettajan ajoasento ei ole paras mahdollinen. Edellisten matkojen aikaan kuljettajan penkki oli lisäksi viallinen, ja koska bussi on HSL-liikenteeseen keskittyneen yhtiön ainoa tilausajoauto, ei siihen varmaan uhrata kovin paljon resursseja.

TOR-725 Lohjan ABC

2: yksityisomisteinen TOR-725, Leyland Leopard (Wilson-puoliautomaattivaihteisto), Lahti 31, vm. 1980, ex. Auto-Arvela. Lohjan ABC, 20.8.2016.

Retken ensimmäinen kohde oli Lohjan seudulla sijaitseva yksityishenkilön Leyland-kokoelma. Olen ollut tämän henkilön kanssa samassa työpaikassa, ja jo silloin muistan saaneeni kyydin Lahti 10 -korisella Leukulla, jota hän oli viemässä katsastukseen.

Tällä kerralla ajoautona oli ensin Lahti 31, ja kyllä se Lahti 10 näkyi olevan jäljellä myös. Karstuun oli kertynyt noin kahdeksan Leylandia, joista osa oli ajokuntoisiakin.

UK_OWE 854R Karstu

3: yksityisomisteinen, Bristol, Eastern Coach Works, vm. 1977, ex. Britannia, ex. rek. OWE 854R. Karstu, 20.8.2016.

Suuri yllätys oli Bristol-merkkinen, kaksikerroksinen, Brittein saarilta tuotu linja-auto, joka tosin oli varustettu Gardnerin moottorilla. Myös sillä ajelimme pienen pätkän, mutta matkan aikana minä ja moni muu kirjaimellisesti loikimme ulkona. Paras kuvauspaikka oli melkein metrin levyisen ojan toisella puolella, ja osa kameroijista vieläpä kiipeili hirvitorniin selvittyään vauhdittomasta pituushypystä.

LHN-814 Lohjan ABC

4: KLHS (?), LHN-814, Scania F112, Delta 200, vm. 1984, ex. Veljekset Salmela. Lohjan ABC, 20.8.2016.

Lohjalle meitä vastaan oli tullut Veljekset Salmelan Delta 200. Salmela oli Torniossa ja Simossa liikennöinyt firma, joka hoiti säännöllistä linjaliikennettä lukuisilla 70- ja 80-lukuisilla busseilla. Tästä johtuen se on saanut harrastajien keskuudessa lempinimekseen Elävä bussimuseo, vaikka välttämättä yrityksen johto ei kutsumanimestä pitänytkään. Salmelan toiminta päättyi konkurssiin loppuvuodesta 2015.

Matka kohti Nuutajärveä sujui rauhalliseen tahtiin. Scania F112 kehräsi mukavasti, ja ammattitaitoinen kuljettaja käsitteli kymmenvaihteista vaihteistoa, ja etenkin kytkintä niin tasaisesti, ettei vaihtamista edes huomannut. Mukana olleet asiantuntijat innostuivat puhumaan Deltaplan 200 -korin rakenteesta, ja kuinka se on koottu melkeinpä jämäosista halvalla. Oli se kyllä hyvin suosittu kori aikoinaan, vaikka materiaalien ja liitosten laatu on saattanut jättää toivomisen varaa.

LME-60 Nuutajärvi

5: SLHS, Vanaja LE6-50, Lahden autokori, vm. 1969, ex. Pentti Nurminen, ex. rek. LME-60. Nuutajärvi, 20.8,2016.

Nuutajärvellä sijaitsee Koivistojen varikko. Toinen veljeksistä pyörittää kaupallista korjaamoa, ja toinen liikennöi muutamalla linja-autolla. Lisäksi on muistaakseni matkatoimistotoimintaakin. Pihalla on kokoelma vanhoja busseja, joihin ei verkkaisen siirtymätaipaleen vuoksi ollut aikaa tutustua, vaan siirryimme suoraan syömään. Kulkuneuvona oli SLHS:n Vanaja.

Seuraavaksi menimme eräälle paikkakunnalle, jota en tässä yhteydessä paljasta. Salmelan konkurssin jälkeen bussit myytiin huutokaupalla, ja taho, jonka pihalla olimme, on ostanut useita. Toisessa hallissa heillä oli aiemmin kertynyttä ajoneuvokalustoa, johon siihenkin pääsimme tutustumaan, vaikka linja-autot olikin pakattu tiukasti ja lähekkäin.

LHK-460 salainen paikka full

6: LHK-460, Scania F82, Kutter 9, vm. 1983, ex. Veljekset Salmela, exex. P. Nurminen.

Hallista toiseen saatiin kyytiä Salmelan Kutter 9 / Scanialla, jonka historiaan kuuluu sekin seikka, että se oli ajoneuvorivissä, joka paloi. Ilmeisesti Kutter 9 ei syty kovin hyvin, joten palo ei ehtinyt tarttua siihen, mutta kylkeen jäi muistoksi väriläiskä (jota ei korjattane, koska onhan se osa auton tarinaa). Salmelan logossa oli lohen pyrstö, joten tämä kevyesti savustettu bussiyksilö sai nimekseen Loimulohi.

Toisena ajelutusbussina oli SLHS:n oma Scania. Leiniöläisen ison moottorin huuto on erittäin mukavaa kuunneltavaa.

EJ-627 Akaa 2

7: SLHS, EJ-627, Scania-Vabis B76, Wiima M68, vm. 1968, ex. Leiniön liikenne.

Sitten ajelimme kohti Kurikkaa. Kuulimme, kuinka bussien valmistusmateriaalit ovat kehittyneet alkuaikojen jälkeen. Ensinhän bussien korit tehtiin puusta, joka tietenkin tahtoi lahota, varsinkin ulkosäilytyksessä ja pitkien seisontajaksojen aikana. Sitten siirryttiin teräkseen, joka tietenkin ruostui. Vielä myöhemmin korit alettiin tehdä ruostumattomasta teräksestä, mutta siinä vaiheessa alustat olivat vielä ruostuvaa materiaalia. Nyt, kun bussista osataan tehdä periaatteessa ikuinen, on auton käyttöikää alkanut määrätä pakokaasupäästöjen rajoittaminen.

AVU-206 VZ-33 Kurikka

8: SLHS, ACU-206, Volvo B57, Wiima M68, vm. 1974, ex. Espoon Auto (oikealla).
9: yksityisomisteinen, VZ-33, Volvo B635, Boxer, vm. 1956, ex. Eero Lumiaho (vasemmalla).
Kurikka, 20.8.2016.

Kurikassa vierailimme Rinta-Kantojen tontilla. Heidän vanhasta linja-autotallistaan kodin on saanut SLHS:n Volvo / Wiima, ja entinen Lumiahon Volvo / Boxer, joka nykyisin on yksityisomistuksessa. Kummallakin autolla pääsimme matkustamaan.

Ajelimme yöpuulle Alavudelle. 12000 asukkaan kaupunki vaikutti kymmenen jälkeen lauantai-iltana kuolleelta, kunnes paikallisen nuorison traktori-mopo-mautokavalkadi ilostutti korviamme pörinällään. Hotellilta oli lähimmälle auki olleelle ruokapaikalle kilometrin verran kävelyä, mutta nälässä ei siis tarvinnut olla. Taidan olla jo liian tottunut pääkaupunkiseudun ympäri vuorokauden pyörivään elämään.

TN-192 Alavus

10: Pakkalan liikenne, TN-192, Sisu 54, vm. 1948, ex. Vainion liikenne, exex. Särkisalon linja. Alavus, 21.8.2016.

Sunnuntaiaamuna oli viimeisen vierailukohteen aika. Kuuntelimme Pakkalan liikenteen isännän Ville Pakkalan tarinoita ja tutustuimme kahdessa eri paikassa olleisiin busseihin. Sijaintien välillä kuljimme Nokka-Sisulla, ja koska siihen ei koko ryhmä kerralla mahtunut, saattoautona oli 1980-luvun Volvo / Deltaplan.

KKY-713 Taipaleenkylä

11: Pakkalan liikenne, KKY-713, Volvo B10M, Delta Star 501, vm. 1989, ex. Jyrkilä, exex. Ruotsi. Taipaleenkylä, 21.8.2016.

Tuurin kyläkauppakin oli sopivasti hollilla. Minua se ei jaksa kiinnostaa, ja sain kuin sainkin kahden tunnin pysähdysajan kulumaan kahvilassa muutaman muun samanmielisen ja ristikoiden parissa.

Tuurin jälkeen sitten vain ajeltiin takaisin kotiin.

Kategoria(t): Matkakertomukset Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.