Linjakirjaimet

HSL-alueella linjanumeron perässä saattaa olla kirjain tai jopa useampi. Silloin tällöin joku kyselee, mitä eri kirjaimet tarkoittavat. Viimeisin kysely oli HSL:n Facebook-sivuilla, ja siihen antamaani vastausta laajensin täksi tekstiksi.

helb-9908-hamevaara

HelB 9908: JCX-981, Volvo B10L CNG, Carrus City U, vm. 1999. Hämevaara, Vantaa, 19.11.2008.
HSL-alueella kuntien sisäiset linjat erotellaan joskus kunnan nimen alkukirjaimella linjanumeron edessä, esimerkiksi juuri E22B. Linjakilpiin sitä ei ole koskaan oikeasti merkitty, ja tämä kuvakin on lavastettu. Mainittavaa on myös se, että vaikka 22B usein luettiin Espoon sisäiseksi linjaksi, sen pohjoinen päätepysäkki oli Vantaalla.

Eri kirjainten merkitykset vaihtelevat, mutta tässä on joitakin vakiintuneita merkityksiä, jotka olen jakanut kategorioihin. Seassa on myös hieman historiallista tietoa

Reitin pituus

linjakirjaimatA: Päälinjaa pitempi linja. Jos päälinja kulkee reittiä B-C, niin sen A-versio kulkee reittiä B-C-D (tai A-B-C), eli reitti B:sta C:hen on sama. Ensimmäinen mieleen tuleva esimerkki on raitioliikenteen puolelta, jossa linja 1 kulkee Kauppatorilta Käpylään, ja 1A Eirasta Kauppatorin kautta Käpylään.

B: Päälinjaa lyhempi linja. Jos päälinjan reitti on A-B-C-D, niin B-linja kulkee joko A-B-C tai B-C-D. Esimerkiksi 58 Itäkeskuksesta Meilahden kautta Munkkivuoreen, ja 58B Itäkeskuksesta Meilahteen.

Poikkeama reitiltä

K tai T: Kulkee osan matkasta eri reittiä kuin päälinja.

Alun alkaen K on tarkoittanut useimmiten poikkeamaa, jossa kirjainversio kulkee osan matkasta eri reittiä kuin päälinja. Eli jos päälinja kulkee reittiä A-B-C-D-E, niin K-version reitti on ollut vaikkapa A-B-F-D-E. Esimerkkinä tästä tavasta toimii vastikään perustettu 66K, joka kulkee Rautatientorin ja Paloheinän väliä Maunulan kautta, kun taas 66 ilman kirjaimia kulkee suoraan Tuusulanväylää Käskynhaltijantielle.

Alun alkaen T on tarkoittanut useimmiten poikkeamaa, jossa kirjainversio tekee piston ja palaa samaa reittiä takaisin päälinjan reitille. Päälinjan reitti jos olisi A-B-C-D-E, niin T-versio kulkee vaikkapa A-B-F-B-C-D-E. Nykypäivänä tästä ”oikeanlaisesta” käytöstä ei ole esimerkkejä, mutta muistini kaivaa menneisyydestä linjan 743T, joka kävi Fazerilan pihalla kääntymässä.

Nykypäivänä tosiaan T-kirjainta käytetään samassa merkityksessä kuin K-kirjainta, esimerkiksi Lauttasaaren kautta kulkevilla Espoon linjoilla (vaikka toisaalta topologisesti se on juuri T:n kaltainen poikkeama). Ja toisaalta K-kirjainta käyetään silloin, kun ”oikea” kirjain olisi T, vaikkapa Östersundomin suunnalla linjoilla 91K ja 93K.

K ja T ovat tulleet HSL:n käyttöön YTV:n eli seutulinjojen kautta, ja Helsingin sisäisillä linjoilla niitä ei ole juurikaan käytetty. HKL käytti moniin reittipoikkeamiinkin B-kirjainta, esimerkiksi Herttoniemen ja Itäkeskuksen väliltä 82B ja sitä edeltänyt 93B.

S: Päätepysäkki keskustassa muu kuin liikennesuunnan pääterminaali. Viimeisimmät esimerkit HKL:n S-linjoista olivat 71S ja 77S, jotka Rautatientorin sijaan ajoivat Kasarmitorille.

Poikkeus sääntöön on linja 70T, joka ajaa Rautatientorin sijasta Kamppiin. Se on ollut olemassa jo siihen aikaan, kun 71S ja 77S vielä liikennöivät, ja oli HKL:n perustama linja. Voin vain arvailla syitä, miksi HKL:lle harvinainen kirjain ”väärässä” merkityksessä on päätynyt sen linjan tunnukseen. Ehkä S:n ajateltiin tarkoittavan Senaatintoria ja T vastaavasti meni Töölön kautta.

Y: Harvinainen kirjain, ainoa muistamani käyttö on linjalla 149Y, jossa se tarkoitti reittipoikkeamaa välillä ja reitin pidennystä lopuksi. (Tampereen Yxx-linjat ansaitsisivat ihan oman artikkelinsa, mutta sellaista minä en oikein osaa kirjoittaa.)

Z: Moottoritien kautta. Tyypillisin esimerkki oli Etelä-Espoon liikenne, jossa Lauttasaaren kautta kulkivat päälinjat, ja Z-vuorot menivät Länsiväylää.

Liikennöintiaika

N: Yölinja, jonka reitti eroaa päälinjasta. Tarkoittaa nyttemmin myös hiljaiseen aikaan, esimerkiksi sunnuntaina, kulkevaa linjaa, jonka reitti eroaa päälinjasta.

V: Ruuhkalinja, jonka reitti eroaa päälinjasta. Joissakin tapauksissa linjan liikennöintiaikoja on laajennettu aikojen saatossa, ja tuloksena on 21V:n kaltaisia kummallisuuksia, jotka kulkevat lähes ympäri vuorokauden ja joka viikonpäivänä. Eikä sillä ole edes päälinjaa enää.

Skip-stop

X: Ei pysähdy kaikilla pysäkeillä matkan varrella. Esimerkiksi vielä vuonna 2006 liikennöi linja 453X, joka ei pysähdellyt Hämeenlinnanväylällä Ruskeasuon ja Kaivokselan välillä. Nykypäivän pysäkinohittelijalinjoja 550 ja 560 ei ole eroteltu kirjaimin, vaan brändäämällä ne runkolinjoiksi.

X:ää on käytetty samassa merkityksessä kuin Z:aa, esimerkiksi linjalla 67X. Nykyäänhän se on muutettu ruuhkalinjaksi 67V.

Nyttemmin X tarkoittaa lähes aina raideliikenteen korvauslinjaa, tai muuta erikoislinjaa, jota ajetaan vain tietyn, lyhytaikaisen tarpeen takia.

Liityntäliikenne

L ja M: Liityntäliikenteen linja, joka kuljettaa lähimmälle raideliikenneasemalle, josta on jatkoyhteys keskustaan kiskoja pitkin. Näitä ei nykyään käytetä lainkaan.

M-kirjaimen historia on Metron liityntäliikenteessä. Kun Metro aloitti matkustajaliikenteen vuonna 1982, se kulki vain ruuhka-aikoihin, jolloin itäisten lähiöiden bussilinjat päättyivät metroasemalle. Ruuhka-aikojen ulkopuolella bussilinjat jatkoivat suoraan Rautatientorille. Metroasemalle päättyvä versio merkittiin M-kirjaimella, mutta sepä ei ollutkaan esillä linjakilvessä, vaan tariffikyltissä.

Pienet kirjaimet

Aikatauluissa on usein myös pieniä kirjaimia, joita ei merkitä linjakilpiin.

Raitioliikenteessä pienillä kirjaimilla merkitään hallista lähtevät ja halliin päättyvät vuorot. Raitioliikenteessähän usein hallisivuillakin kuljetetaan matkustajia, joten on ihan järkevää, että nämäkin mainitaan aikatauluissa. Esimerkiksi linjalta 4 löytyy tätä kirjoittaessani kirjaimet a, o, m ja t, jotka merkitsevät Oopperan ja Töölön hallin pysäkeiltä aloittavia ja niille päättyviä lähtöjä.

Bussiliikenteen puolella pikkukirjaimia ei enää juurikaan ole, enkä tähän hätään muista yhtään esimerkkiäkään. Ne tarkoittavat (tarkoittivat) määrällisesti pieniä, usein vain yhden lähdön reittipoikkeamia.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Linjakirjaimet

  1. Aapo Halminen sanoo:

    Avaan hieman Tampereen kirjainjärjestelmää. Kattavaa selostuksesta en kirjoita, sillä monet kirjaimet ovat varsin sekavia. Olen myös asunut Tampereella vasta vuoden, joten historiasta en osaa kertoa. Iso osa perustuu omiin päätelmiini, joista osa voi olla virheellisiäkin.

    Toisin kuin Helsingin linjan rakenteesta johdetut, Tampereella lisäkirjaimet tulevat paikannimistä – paitsi silloin kun eivät tule. 3V kulkee Vähäniemenkatua, 9K haarautuu Kaipaseen, 11N kulkee Nuutisarankatua jne.

    Muutamissa tapauksissa kuitenkin käytetään esimerkiksi kirjaimia A, B ja C. Näin on esim. linjalla 1, jolla kirjaimelliset jatkavat peruslinjan reittiä. A menee airportille.

    Sitten on X-linjat. Ne oikaisevat reittiä merkittävästi, useinmiten kulkemalla moottoritien tai valtatien kautta. Kaikkien linjojen suunnitteluperusteista ja käyttäjämääristä en tiedä, mutta ainakin linja 65X on sitä varten, että saataisiin autot mahdollisimman nopeasti takaisin ajamaan ruuhkasuuntaa. Se ajaa vain ruuhka-aikoina ruuhkasuuntaa vastaan. Matkustajat voi yleensä laskea yhden käden sormilla.

    Sitten on mainitsemasi Y-vuorot. Ainoa tuntemani YXX -muotoa oleva kuitenkin oli Y20, joka oli lisäliikennettä yleisötapahtuman vuoksi yhtenä päivänä. Vuorot eivät näkyneet reittioppaassa eivätkä ajaneet niin pitkälle kuin peruslinja. Sensijaan XXY-muotoisia linjoja löytyy muutama. Ne ajavat vain öisin ja kulkevat mutkikkaampaa reittiä kuin normaalisti. Alku- ja loppupäästään reitit ovat kuitenkin samat. Tarkoituksena näillä linjoilla on parantaa yöajan palvelutarjontaa asuinalueilla, joiden läpi kulkevat linjat eivät kulje öisin. Paitsi että 33Y kulkee ruuhka-aikaan oikaisten reittiä. Miksi se ei sitten ole X-linja? Erittäin hyvä kysymys. Johtuisiko siitä, että se ei liikennöi ruuhkasuuntaa vasten vaan on tehty matkalla olevan oppilaitoksen kuormituspiikkejä silmälläpitäen.

    Tässä on esitettynä selkeät lisäkirjaimet. Kuitenkin kun mennään kauemmaksi Tampereelta, reitit monimutkaistuvat. Epäilisin näiden olevan pääosin peräisin liikennöitsijöiden omista aikatauluista ajalta ennen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen laajenemista alueille. Esimerkkejä jolin aikana tulleista mystisistä kirjainyhdistelmistäkin löytyy kyllä.

    Kaikkia näitä lisäkirjaimia ei merkitä linjakilpiin. Usein käytetään myös merkintää, jossa varsinaisen kohteen alla kerrotaan reitti. Esimerkiksi ”Lentävänniemi, Vähäniemenkatua” linjalla 3v tai ”Annala, Kaipanen” linjalla 9K. (Kuvittele pilkkujen tilalle rivinvaihto)

    Tampereella ei myöskään kaikkia edellämainittuja linjoja ole aikatauluissa ominaan, vaan niitä voidaan merkitä vain lisäkirjaimilla lähtöajan vieressä aikataulussa. Kaikkia poikkeamia ei löydy edes linjakartasta. Muutama erikoismerkityksinenkin aikataulukirjain on: Kt ja K merkitsevät vuoron päättymistä tai alkamista Keskustorille/-torilta (linjoilla, jotka olisivat normaalisti heilurilinjoja) sekä P-kirjain ilmaisee, että vuoro liikennöidään vain perjantain ja lauantain välisenä yönä.

    • Rattiriemu sanoo:

      Kiitos, Aapo, Tampereen tilanteen valaisemisesta.

      Facebookin puolella kommenteissa kävi ilmi, että Helsingissäkin on linjan määränpään nimi ollut kirjaimen inspiraationa useammin kuin osasin kuvitella. Tässäkään ei ole vielä mainittu melkeinpä kuolemattoman maineen saaneita ratikkalinjoja 3B ja 3T, joiden kirjainten kerrotaan tulleen Kallion (Berghäll) ja Töölön kaupunginosista.

      Tampereella tuo X-kirjaimen käyttö pikalinjaa merkitsemässä näyttäisi olevan melko lähellä HSL-alueella aiemmin käytössä ollutta tapaa.

      Sen verran noista Yxx-vuoroista tiedän, että niitä on ollut aikoinaan paljon. Joukkoliikennefoorumilta löytyi noin kymmenen vuotta vanha viestiketju: http://jlf.fi/f15/862-tkl-vuorot/

      Reittipoikkeamien merkitseminen linjakilpiin kuvailemallasi tavalla (”Lentävänniemi, Vähäniemenkatua”) saa kannatukseni. Täällä Helsingin seudulla se on hieman hankala järjestää, koska linjakilvissä pitää olla määränpääteksti myös ruotsiksi, mutta saadaanhan sinne uusien rahastuslaitteiden myötä edes kauttakulkupaikkoja.

  2. Vierailija sanoo:

    Espoon linjalla 239 on vielä muistaakseni T-reitti, joka käy Röylässä kääntymässä.

  3. Leo sanoo:

    Onhan L-kirjain vielä käytössä linjalla 973L Keravan ja Korson välillä.

  4. Tampereella Y on perinteisesti merkinnyt ylimääräistä vuoroa, esim. jonkun tehtaan työmatkaliikennettä palvelevaa varhaisaamun keräilijää. Nämä y-vuorot olivat linjanumeroavaruudessa 31–99 (esim. Y33), kun peruslinjasto oli 1–30. Sen lisäksi y-vuoroja on myös olleet tavallisten linjojen yövuorot, jotka on ajettu jonkin verran poikkeavalla reitillä (esim. Y16). 2000-luvun aikana näitä yölinjoja on korvattu tavallisten linjojen jatkamisella läpi yön ja kaupungin sisäisestä yölinjastosta on jäljellä enää 4Y, joka ennen suurta linjastouudistusta 2014 tunnettiin nimellä Y23 (jos en nyt ihan täysin väärin muista). Y:n paikka on siis vaihtunut Tampereella numeron edeltä sen loppuun.

    33Y on juurikin jatkumoa vanhalle ylimääräisten vuorojen traditioille eikä ihme, jos se on Aapoa hämännyt, kun samaa kirjainta käytetään moneen tarkoitukseen.

  5. Api Apina sanoo:

    A: H-kirjain unohtui.
    B: Mm. linjalla 85 Espoossa oli e-kirjain, joka tarkoitti korkealattiabussia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.