Parkeon-käyttökokemuksia

Olen jo jonkin verran päässyt ajamaan uusien, Parkeon-merkkisten rahastuslaitteiden kanssa. Juuri niiden, joiden heikosta käytettävyydestä on ollut paljon polemiikkia. Tässä kirjoituksessa puran hieman saamiani kokemuksia.

8xx-scalan-parkeonit

Parkeonien sijoittelua HelBin 800-sarjan Scalassa.

Laitteiden sijoittelu

Laitteiden sijoittamisessa kuljettajan aitioon on joissakin busseissa toivomisen varaa. Kuvassa vasemmanpuoleinen ruutu, ns. oheisnäyttö, peittää taakseen linjakilpien ohjauslaitteen, ja oheisnäytön johtojen taakse on hankalasti asennettu kuljettajan hallintakortin lukijalaite.

Toisaalta varsinainen lipunmyyntilaite on varsin iso, ja siihen ei ole varauduttu vanhojen bussien ohjaamojen suunnittelussa. Oheisnäytön myötä vanhan Helmi-näytön voi poistaa, joten uuden ruudun olisi mielestäni voinut sijoittaa sen paikalle. Voihan kyllä väittää, että on parempi, että tähän uuteen järjestelmään liittyvät näytöt ovat vierekkäin, niin ei tarvitse jakaa huomiotaan kahteen eri suuntaan, tai pysäkeillä näppäillä ruutua selin matkustajiin.

Linjakilvet

Parkeonit ohjaavat linja-autojen linjakilpiä, tosin vain joissakin busseissa, siis niissä, joissa kilvet ovat tiettyä merkkiä ja mallia. Uskon, että olisi täysin mahdollista ohjata vaikka minkä tahansa valmistajan kilpilaitteita, mutta en tiedä, onko nykytilanne kiinni linjakilpien vai Parkeonien päästä. Joka tapauksessa kuljettajan työ helpottuu huomattavasti, kun ei enää tarvitse muistella, muistiko jo olla vaihtamatta määränpään linjakilpiin.

Jotta linjakilvet kerkiäisivät alkaa näyttää oikeaa linjaa, pitää uusi lähtö valita ennen lähtölaituriin ajoa. Sen suhteen olen ollut tekemisissä kahdenlaisten laitteiden kanssa. Osa on osannut valita seuraavan lähdön automaatisesti, ja se pitää vain kuitata enterillä, kun taas toisissa pitää itse kirjautua ulos edelliseltä lähdöltä. Asialla on ilmeisesti jotakin tekemistä ajetun matkan tai GPS-paikannuksen kanssa. Eipä se minua haittaa, vaikka tulisi muutama napinpainallus lisää, koska pitäähän vanhassakin järjestelmässä itse valita seuraava lähtö ja vaihtaa kilvet.

Niissäkin autoissa, joissa Parkeon ohjaa linjakilpiä, on järjestetty mahdollisuus siihen, että kuljettaja voi ottaa linjakilvet omaan hallintaansa vikatilanteissa. Olen mm. kotiseudullani nähnyt, että bussin sivulinjakilpi näyttää seuraavaa pysäkkiä, että laitteisto näyttää etukilvessä vain määränpäätä, ja että laitteisto näyttää takana väärää linjanumeroa. Huonona puolena on, että jonkin verran on kuljettajain keskuudessa esiintynyt epäselvyyttä siitä, milloin Parkeon-linjakilpiohjauksen ohituskytkintä voi käyttää (oikea vastaukseni: periaatteessa ei koskaan, käytännössä, jos mikään muu ei auta; kannattaa soittaa työnjohtajalle ja pyytää joka kertaa varten eri lupa).

Sen verran kommentoin vielä linjakilpiä, että välipaikkojen näyttäminen on mielestäni hyvä asia, mutta niiden esittämiseen linjakilvessä olisin valinnut jonkun muun tavan kuin ”Otaniemi via Lauttasaari”. Mitä vikaa on viivassa? Yläriville ”Lauttasaari -” ja alariville ”Otaniemi”. Jos välipaikkoja on useampia, niin eikö niitä voisi kierrättää, eikä näyttää vain seuraavaa?

Rahastaminen

Parkeonien lipunmyyntilaitteen varsinaiseen käyttämiseen en ole vielä saanut kunnollista rytmiä. Buscomien kanssa olen jo oppinut, miten nopeasti nappeja voi painella, ja mitä nappeja painella ja missä järjestyksessä, että saan aikaan haluamani toiminnon. Buscomin näppäimissä on selvä tuntuma, ja nappia painaessa kuuluu pieni piippaus, joten voin olla varma, että komento on mennyt perille ja siirtää sormen jo seuraavan näppäimen luokse.

Parkeonilla useimmat asiat voi tehdä joko kosketusnäytöllä tai sen sivustalla olevilla näppimillä. ”Kova näppäin” on aika pehmeä ja tunnoton, eikä äänimerkkiä useinkaan (koskaan?) kuulu. Pitää jäädä odottamaan näytöltä visuaalista varmistusta siitä, että olen saanut aikaan haluamani toiminnon, ja siihen menee laitteiden hitauden vuoksi joitakin sekunteja. Kosketusnäyttö ei ole tässä suhteessa sen parempi.

Jos en ole saanut aikaan haluamaani toimintoa, pitää näytöltä tutkia, mikä painallus jäi rekisteröitymättä. Onneksi sentään koko hommaa ei tarvitse aloittaa ihan alusta, vaan asioita ja painalluksia voi tehdä melkein missä järjestyksessä haluaa.

Kun lippu alkaa tulostua, Buscomin tulostimesta kuuluu varsin kova ääni, ja saan jälleen auraalisen varmuuden siitä, että tuloste tulostuu. Parkeonin printteri on hiljainen, joten katse pitää kohdistaa sitä kohti, ja visuaalisesti katsoa, että lippu tosiaan on tulostunut.

Sitten, kun Parkeonilla mennään korttiraporttien tulostamiseen, ryhmälippujen myyntiin, paperilippujen myyntiin maksuvälineenä matkakortin arvo, ja muihin erikoisempiin toimintoihin, ollaan aika samalla linjalla Buscomin kanssa. Myös Buscomin kanssa tällaiset hieman harvemmin tarvittavat toiminnot, jotka eivät ole automatisoituneet, vaativat tarkempaa keskittymistä.

Uskon, että kun Parkeonit yleistyvät, toiminta niiden kanssa hioutuu samalle tasolle kuin Buscomin kanssa. Olivathan vanhat laitteet ilonamme yli 15 vuoden ajan. Siitä huolimatta toivon, että uudet laitteet tarjoaisivat kuljettajalle paremmin tietoa siitä, onko painallus mennyt perille vai ei, ja että lipunmyyntilaiteen toimintaa saataisiin ylipäätäänkin nopeutettua. Sellaiset parin sekunnin ”Toimiko se nyt?”-viiveet pitäisi saada pois, koska niistä kertyy pitkillä linjoilla pitkä aika.

Leimaaminen ja arvoliput

Kausilippujen kohdalla kaikki sujuu kuin ennenkin. Jälleen tosin kaipaisin nopeutta, että viimeinen voimassaolopäivämäärä tulisi näkyville nopeammin. Samoin kuljettajan näyttöön ilmestyvä ”toisto-opastin” tulee turhan hitaasti. Siihen voisi vielä toivoa tietoa siitä, onko matkustajan kortilla asiaksryhmänä lapsi, aikuinen, vai alennuslippu.

Arvolippujen ostamisessa pitää vielä neuvoa, muttei sentään enää joka pysäkillä, joten oppimista on huomattavasti tapahtunut. Suurin osa matkustajista tietää jo, missä järjestyksessä nappeja painella, ja varsinaiset kyselyt siitä, miten laite toimii, ovat vaihtuneet toteamukseen, että tässä olikin uusi laite, ja että nyt piti toimia näin. Tietenkin niillä linjoilla, joilla kulkee paljon Parkeon-linja-autoja, tilanne on parempi kuin niillä, joilla uudet laitteet ovat harvinaisempi näky.

Hieman hankalaa on arvolipun osto yhdellä kädellä, mikä oli yksi uuden laitteen suunniteluperiaatteista. Jos nimittäin lippua pitää siinä nappeja painelevassa kädessä, niin lippu turhan herkästi lipsahtaa lukualueelle, ja sitten pitää taas aloitaa alusta.

Myös matkustajien käyttöliittymässä on havaittavissa hitautta. Edellisen lipun jälkeen pitää odottaa melko kauan, ennen kuin ruutuun tulevat arvolipun oston painikkeet.

Yksi sellainenkin ongelmatilanne minulla oli, kun etälukija lakkasi lukemasta kausilippuja. Aluksi arvelin, että koko laite olisi epäkunnossa, mutta arvolippujen ostaminen kuitenkin näytti toimivan ongelmitta. Luullakseni se siis olikin ohjelmallista vaivaa, eli jostakin syystä perustilassa laitteen RFID-lukija oli pois linjoilta, mutta arvolipun myynnissä taas online.

Yritin bootata laitteistoa muutamaan kertaan (kesken linjan, joten tuli linjakilpiohjauksen ohituskytkimelle käyttöä), ja se auttoi ensimmäisellä kerralla muutaman lipun ajaksi, mutta toisella kerralla sillä ei ollut vaikutusta. Oli jo viimeinen sivu Suutarilaan, joten tyydyin papukaijamaisesti hokemaan matkustajille, ettei se toimi, ja tein varikolla vikailmoituksen.

Tilittäminen

Tilittäminen tarkoittaa sitä, että kuljettaja luovuttaa lipunmyynnistä saadut tulot eteenpäin.

Buscomien ja Parkeonien lipunmyyntitulot menevät eri ämpäriin, eli nyt, kun kuljettaja käy tilittämässä, hänen pitää tehdä se kahdesti. Siinä olen havainnut kahdenlaista eri strategiaa: osa kuljettajista tilittää kummatkin tilit samalla, osa eri kerroilla. Nämä jälkimmäiset joutuvat sitten käymään tilittämässä useammin kuin ne toiset, eli aikaa siihenkin hommaan menee tässä ylimenokaudella enemmän kuin ennen.

Minä tilittelen useammin ja yhden kortin kerrallaan. Siinä on se hyvä puoli, että toisella kortilla olevasta rahasummasta tavallaan tulee osa toisen kortin vaihtokassaa, joka ainakin minulla on vielä saman suuruinen kuin silloin, kun euro tuli käyttöön (2002).

Lopuksi

Lopuksi vielä sen verran ajankohtaisuuttakin, että en ole saanut ajaa Parkeon-autoilla läheskään yhtä paljon kuin olisin halunnut. Lauantainakin lentokenttäpaketin linjoilla meni lippuja kuin ennen Kehäradan aikaa, ja olisi ollut mukavaa saada niin paljon Parkeon-harjoitusta. Sen sijaan Buscomiin minun oli tyytyminen, ja vastaantulevien Parkeon-linjakilpien ihailuun, mutta ainahan se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Parkeon-käyttökokemuksia

  1. gggdfg4 sanoo:

    Osaatko sanoa, minkä valmistajan valmistama laite tuo kuljettajan näyttö on tuossa lipunmyyntilaitteen vieressä? Eivät taida olla Parkeonin, kun ei ole Parkeonin sivuilla asiasta mainintaa, että heillä olisi näyttöjen valmistus olemassa.

    • Rattiriemu sanoo:

      Enpä ole edes tullut ajatelleeksi, ettei se oheisnäyttö olisi Parkeonin valmistetta. Yritin tänään katsella, mutta ainakaan etupuolella ei näy mitään merkintöjä, enkä ehtinyt alkaa ruuvata näyttöä irti tarkistaakseni takapuolta.

      Eli vastaus ainakin tällä hetkellä on, että ei, en osaa sanoa.

  2. Paluuviite: Kuinka rahastuslaitteet toimivat? | Rattiriemua

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.