Pori – Tampere – Turku

Keskiviikkona lähdin kaverin kanssa retkelle, jota voisi kuvailla matkustamismatkaksi. Ei ollut mitään tiettyä kohdetta, jossa pitäisi käydä, vaan pääpaino oli matkustamisessa ja matkan teossa, siis siinä, että näkisi mahdollisimman paljon maisemia päivän aikana. Sanotaanhan, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka.

Helsingistä Poriin matkutimme Satakunnan liikenteen pikavuorolla. Matka oli pitkä, mutta onneksi sopivin väliajoin, noin kerran tunnissa, pääsi jaloittelemaan muutamiksi minuuteiksi. Auringon hiljalleen noustessa kakkostien maisemat paljastuivat lumisemmiksi kuin pääkaupunkiseudun näkymät.

Karkkilassa kökötti entinen Työtehoseuran Lahti 402. Saman päivän aikana tämä Scania oli bongattu myös Facebookin Mennään bussilla -ryhmään, ja siellä tiedettiin kertoa, että se olisi nykyään siirtynyt Karkkilan matkahuoltoyrittäjän omistukseen. TTS:hän on vastikään uudistanut linja-autokantaansa merkittävällä tavalla, ja vanhat bussit ovat jääneet tarpeettomiksi.

satli-1-ja-242-huittinen

Satakunnan liikenne 1: AZM-954, Volvo 9700, vm. 2002.
Satakunnan liikenne 242: AZM-957, Scania K114, Carrus Star 503, vm. 2002.
Huittinen, 28.12.2016.

Huittisissa Volvo 9700:mme ajoi Scania K114 / Carrus Star 503:n viereen. Minun mielestäni kyseessä on sama korimalli: Kumpikin bussi on rakennettu Liedossa, Carrus-konsernin tehtaalla, josta ennen muinoin tuli Deltaplanin bussinkoreja. Pieniä eroja yksityiskohdissa on nähtävissä, mutta korien perusrakenne on sama. Joskus tykkään trollata muita harrastajia kutsumalla vasemmanpuoleista Scania 9700:ksi.

Nyt täytyy antaa sen verran taustatietoa, että perinteisesti bussit on Suomessa myyty kahtena eri osana. Alusta, eli auton runko, ja kaikki sen liikkumiseen tarvittavat osat, ostetaan alustatehtaalta. Kori, eli matkustamo, ja kaikki muut matkustamiseen tarvittavat osat, rakennetaan alustan päälle koritehtaalla.

Nykypäivänä voi linja-autoa halajava liikennötsijä soittaa yhteen numeroon, ja pyytää saada kokonaisen bussin alustoineen koreineen päivineen.

Vasemmanpuoleisen bussin tapauksessa on toimittu ensinkuvatulla tavalla. On soitettu Scanialle ja ostettu alusta, ja sitten on soitettu Carrukselle ja ostettu kori. Näin on muodostunut Scania / Carrus Star -yhdistelmä.

Oikeanpuolisen bussin ostaja on soittanut Volvolle, ja pyytänyt bussin. Volvo on tehnyt alustan itse, ja sen jälkeen Volvolta on soitettu Carrukselle, ja pyydetty, että rakentakaa tähän päälle Carrus Star 503 -kori, ja kutsukaa sitä nimellä Volvo 9700.

Satakunnan liikenteen varikko on aivan Huittisten linja-autoaseman vieressä. Pihalla havaitsimme Volvo 7000:n, joka on niitä Oras liikenteelle alunalkaen tulleita, yksitakaovisia. Myöhemmin tosiaan Satakunnan liikenne peri ne ostaessaan Oraksen. (Tuokin bussi on markkinoitu Volvo 7000 -nimellä, vaikka joissakin yhteyksissä kori kulkee vielä nimellä Carrus (Oy Wiima) K206. Alusta on Volvon B7L-malli.)

sr1-3014-pri

Sr1 3014 Porissa 28.12.2016.

Porissa ei ollut paljon elämän merkkejä viimaisen kylmänä talviarkiaamupäivänä. Kaupasta sai lämmikkeeksi kahvia, kunhan ensin löysi sisäänkäynnin korkeakoulun rakennustyömaan keskeltä.

Hiljaisella ratapihalla värjötteli muutama veturi. Aurinko paistoi valokuvaamisen kannalta kovin epäsuotuisasti, ellei suorastaan sopimattomasti. Kirkkaassa, matalalta paistavassa valossa kylpevä veturin keula ja taivas tahtoivat kameran oletusasetuksilla ylivalottua, mutta säätöjä rukkaamalla pääsin kuitenkin mielestäni sellaiseen lopputulokseen, että varjon puolella oleva kylki ei alivalottunut tunnistamattomaksi. Silti taidan tarvita vielä paljon harjoitusta kuvaamisessa, mutta juuri tuollaisissa tilanteissahan sitä saa.

Porista Tampereelle tulimme melko uudella junavuorolla, joka on ollut kulussa vasta joulukuusta alkaen. Junan kokoonpano oli Sr1 + EFiti + Expt + Expt. EFiti on ns. sininen vaunu, josta puolet on toisen luokan avo-osastoa ja puolet matkatavaran ja konduktöörin tiloja. Expt:t puolestaan ovat Intercity-taustaisia toisen luokan yksikerroksisia vaunuja, joissa on lemmikkien kuljetustila, ja sarjamerkintä viittaa myös tupakointitilaan, vaikka nykyisinhän kaikki VR:n junat ovat savuttomia. (Museoliikennöitsijöiden höyryveturit puolestaan ovat savullisia.)

Meillä oli tietenkin paikat varattuna EFitiin, ja konduktöörikin sanoi, että siellä on parhaat penkit. Junan vessa toimi kuin junan vessa.

Tampereella jäi junanvaihtoon jokunen tunti aikaa, ja sen vietimme vaanimalla Solariksen sähköbusseja rautatieaseman edustalla. Solarikset kulkevat kakkosella, joka on melko lyhyt linja Pyynikintorin ja Rauhaniemen välillä, eikä meidän kauan tarvinnutkaan sähkölinja-auton hujeltavaa, reipasta ja nopeasti kiihtyvää kyytiä odotella. Maisemien sijaan huomioni kiinnittittyi bussissa olleeseen monitoriin, joka matkustajillekin kertoi akkujen varaustilanteen ja sen, kuluuko virtaa vai ladataanko akkuja ”moottorijarrutuksella”.

Ruokailun jälkeen palasimme rautatieasemalle, ja jatkoimme reissua kohti Turun satamaa. IC924 muodostui sinä päivänä kalustosta Sr1 + Edb + Ed + Rx + Eds. Ulkona vallitsi jo pimeys, joten maisemia ei nähnyt, ja muutenkin uudenaikainen kalusto oli erikoisuuksia hakevan harrastajan mielestä tylsä, mutta tällaista on rautatiematkustamisen nykypäivä. Vaikken sitä nyt osaisikaan arvostaa, niin kyllä näitäkin matkoja tulevaisuudessa muistanen lämmöllä.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tuo Rx-vaunu. Muistan sen ajan, kun ne olivat jotakin uutta ja erikoista ja korvasivat ainakin osittain ne Intercity-väreihin naamioidut siniset ravintolavaunut, joita IC:issä aluksi käytettiin. Kuusisormisine käsineen ne ovat vuosien saatossa keränneet oheensa historiaa, ja nyt tuntui – jos nyt ei ihan nostalgiselta, niin – mukavalta käydä rungon vanhimmassa vaunussa kahvittelemassa.

Turun satamaan mentiin veturi edellä. En tiedä nykypäivän liikennöintikäytäntöjä siellä, eli lähteekö saapunut ja laivamatkustajat tuonut juna odottamaan uutta matkustajalastia, vai viedäänkö se välillä esim. siivottavaksi Turkuun? Ja tullaanko pussin perältä peräyttämällä pois, vai tuleeko toinen veturi hakemaan vaunut?

tukl-36-turun-satama

Turun kaupunkiliikenne 36: XNV-836, Linkker 13, vm. 2016. Turun satama, 28.12.2016.

Turussa jäimme satamaan vaanimaan ykköslinjan Linkkereitä. Kuljettajalla oli melkoinen urakka saada sähköbussi tarkalleen latauspisteen alle, ja sitä vaikeuttamassa olivat vielä Siljan terminaalin katoksen tukitolpat, liikennemerkit, ja muut peilejä ja peräylityksiä ahmivat kohteet. Lataamiseen ei jäänyt kovin paljon aikaa, eikä sataman latauspiste ilmeisesti toiminutkaan, tai ainakin lataus epäonnistui sillä kerralla. Sähköä riitti kuitenkin vielä linjan toiseen päähän, lentoasemalle, ja siellä lataus ilmeisesti onnistui, koska Linkker lähti vielä paluumatkalle.

Turun Linkker-kyyti oli ihan hiljaista etupenkistä koettuna. Myös nämä bussit on varustettu infonäytöllä, jossa pyöri mm. teknistä tietoa bussista. HSL-alueen sähköbusseista ne eroavat ainakin siten, että pääkaupunkiseudulla bussista nousee virroitin lataustolppaan, kun taas Turun seudulla virroitin on lataustolpassa ja laskeutuu bussin katolle.

Paluu Turusta Helsinkiin tapahtui Pohjolan liikenteen kyydillä. Bussina oli matala, melko uusi Volvo 9700. En ole aiemmin nähnyt PL:n infonäyttöjä käytännössä, ja ihan hyvinhän monitori pysyi matkanteon perässä. Jopa myöhästymiset näkyivät linjajanan aikatauluissa, mutta en tiedä, ulottuiko tämä huomioon ottaminen jatkoyhteyksien näyttämiseen asti. Ohjelma kävi kuitenkin kioskimainoksineen ja uutisotsikoineen pian tylsäksi.

Helsingissä ehti vielä juuri ja juuri viimeiseen metroon ja kotiin nukkumaan. Vaikka tällaiset 16 tunnin päiväretket olisivat kuinka mukavia, niin ei niitä ihan joka päivä jaksa, ja nytkin oli jo melko väsynyt olo.

Kategoria(t): Matkakertomukset Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.