Bussien arvostelua: Volvo 8700 ja Scania K230 / Lahti Scala

Mielessäni on ollut jo pitkään, että kirjoittaisin linja-autovertailun, jonka osapuolina olisivat Volvo 8700 ja Scania K230 / Lahti Scala. Tässä se vertailu nyt on.

Yleistä

helb-922-oikea-etukulma-ruha

Volvo 8700 on Volvon kokonaisena myymä linja-auto. Sen alustan mallimerkintä on Volvo B7R, mikä kertoo, että moottori on takana, pystyssä, pitkittäin, ja sen litratilavuus on noin 7 litraa. Linja-auton kori on valmistettu teräksestä.

Nämä 900-sarjan Volvot (916 – 929) yhdistyvät mielessäni Vuosaareen. Saman sarjan autoja käytettiin myös linjoilla 53, 79 ja 503. Seuraavan vuoden Volvo-sarja on myös numeroitu 900-sarjaan, ja ne olivat ominaisuuksiensa puolesta hieman erilaisia autoja. Tässä tekstissä on puhe nimenomaan noista busseista 916 – 929.

helb-913-oikea-etukulma-varha

Toinen vertailtava auto on Scania K230 / Lahti Scala. Sen alusta on valmistettu tietenkin Scanialla, ja moottori on viisisylinterinen, yhdeksänlitrainen, ja sijoitettu samoin tavoin kuin Volvossa. Kori on valmistettu alumiinista Lahden autokorilla.

900-sarjan Scanioita (908 – 915) ei liiemmin Varhassa ollut niihin aikoihin, kun enimmäkseen ajelin Volvo 8700:sia Vuosaaressa, koska ne oli tilattu Ruhan varikon linjoille. Lähinnä kokemuksia on kahdesta 79:n autosta. Sen sijaan vuotta myöhemmin tulleista autoista 1006 – 1022 suurin osa oli sijoitettuna Herttoniemen liityntälinjoille.

Tasapuolisuden nimissä pyrin kertomaan nimenomaan 900-sarjasta ja unohtamaan 1000-sarjaan tulleet hienoudet.

Ajaminen

Kuljettajan paikka

Ajoasento

Kummassakin autosarjassa käytetään samanlaista Isrin penkkiä, joka on ilmajousitettu. Säätövarat ovat melko hyvät, mutta silloin tällöin vanhemmiten muovisten säätökahvojen kestävyys on saavuttanut rajansa.

helb-922-rattiVolvon ratti on iso, ja sen keskiö on korkeammalla kuin kehä, mikä tekee ohjaamisesta hieman hankalaa ainakin lyhytkätisille. Lisäksi ohjausakseli on nivelletty melko alhaalta, minkä vuoksi ratin saaminen riittävän pystyyn, henkilöautomaiseen asentoon, ei onnistu.

helb-913-rattiScanian ratti on pieni ja kätevä käännellä. Huonona puolena on, että HelBin käytössä olleissa Scanioissa penkin ja ratin korkeussäädöt eivät kulje samassa tahdissa. Kun ratin asettaa alimpaan asentoonsa, se on alempana kuin penkin istuinosa ylimmässä asennossaan. Jotkut kuljettajat puhuivatkin, että pitää ajaa ratti polvien välissä.

Hallintalaitteet

Volvon siivekkeet tuovat useimmin tarvittavat toiminnot lähelle. Alkuperäistä radiota pystyy säätämään ratista, vaikka ainakaan ulottumisen puolesta ei olisi tarvis. Kytkimet ovat perinteisiä kytkimiä, joista jopa tunnustelemalla selviää, missä asennossa ne ovat, kun katseen kuitenkin mieluiten pitää tiessä.

Scaniassa alustakytkimet ovat perinteisiä painikkeita, ja sijoitettu kojetaulun yläosaan. Mm. niiauksen kytkin on tällainen. Koritoimintoja, esimerkiksi valaistusta ja lämmitystä ohjaavat Scalan kytkimet ovat kevyttoimisia hipaisukytkimiä. Kun esimerkiksi kanavatuuletuksen haluaa ykkösasennolta pois, pitää käydä läpi kakkos- ja kolmosasennot. Jotkut kuljettajat moittivat koritoimintojen painikkeiden merkkivalojen huonoa näkyvyyttä auringonpaisteessa.

helb-922-ylapaneeliVarustusten sijoittaminen Volvoissa ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Linjakilpien ja Helmi-laitteen käyttöpaneelit on sijoitettu ylös, lyhyiden ja alhaalla istuvien kuljettajien ulottumattomiin. Linjakilpien vaihtaminen ja Helmi-laitteen askelluksen korjaus ajon aikana on lähes mahdotonta, tai ainakin vaarallista, kun joudun kurottelemaan.

Linjakilpien vaihtaminen ajon aikana olisi Vuosaaressa ollut hyödyllistä, kun linjanumero olisi ollut hyvä saada vaihdettua jo ennen terminaaliin saapumista, mutta kuitenkin vasta viimeisen linjan varren pysäkin jälkeen.

Myös se huononsi tilannetta, että Volvoissa Helmi-laitteen askellus ei toiminut kunnolla linjalla 78. Sitä olisi ollut lähes jatkuvasti tarvetta korjailla matkan aikana, ettei olisi menettänyt liikennevaloetuuksia.

Tästä linjakilpien ja Helmi-laitteen kurottelusta onkin muodostunut minulle lähes Volvo 8700:n ärsyttävin piirre. Volvon radion sijoitus on alhaalla, ja kyllähän siinä on naama ollut kysymysmerkkinä, kun periaatteessa tarpeetonta masiinaa voi säätää sekä oikealla että vasemmalla kädellä, ja samaan aikaan toisiin laitteisiin, joita tarvitsisi säätää ajon aikana, ei yllä ollenkaan.

Scaniassa linjakilpilaitteen ohjaus on kojetaulussa, ja esimerkiksi määränpää on helppo vaihtaa ilman että tarvitsee pysäyttää bussi. Helmi-laitteiden sijoittelu oli/on vaihtelevaa, mutta joka tapauksessa Scanian yläpaneeli on helpommin ulotuttavissa kuin Volvossa, ja askellus toimi lähes metrilleen oikein joka pysäkkivälillä.

Näkyvyys

helb-volvo-kuolleen-kulman-havainnollistaminenVolvossa erityisesti näkyvyys taakse vasemmalle on huono. Edessä on leveä palkki, ja taaempana oleva ikkuna on tukittu laitelaatikolla, eikä turvavyön kanssa välttämättä pääse kurkkimaankaan kovin paljon. Onneksi vasemman puolen peili on melko laajakulmainen, eli siitä näkee melko laajan alueen.

Scaniassa olen kokenut takavasemman suunnan hieman paremmaksi.

Sisäpeilit ovat kummassakin samalla tasolla. Matkustamon takaosalle ja takaovien peileille on yksi peili, ja matkustamon yleisnäkymää antamaan toinen peili. Myöskään takaovilla olevat ns. monttupeilit eivät juurikaan eroa käytettävyydessä ja säädettävyydessä.

Mittaristo

helb-922-mittaristoPerusmittaristo on selkeä kummassakin. Volvossa (ylempi kuva) on muutama viisarimittari enemmän kuin Scaniassa (alempi); näistä ehkä öljynpaineen mittari on hieman tärkeämpi kuin ahtopainemittari.

helb-913-mittaristoVolvon valikoissa kulutusmittaus on kokonaisluvuilla, joka on mielestäni hieman liian karkeaa. Minulle tärkeän kulutusmittarin saa esille kahdella painalluksella, ja nollattua kolmannella, pitkällä painalluksella.

Scanian valikoista kulutusmittari antaa ”normaaliin tapaan” myös kymmenykset. Scanian kulutusmittari löytyy myös kahdella painalluksella, joista ensimmäinen tuo ajotietokoneen näytön esille ja toinen valitsee trippimittarin. Scanian mittarin nollaus vaatii kaksi painallusta.

helb-922-ohjaamon-astumisen-yleiskuvaSäilytystilat

Volvon laukkukoukkuihin (kuvassa ohjaamon veräjän ovessa) on moni kuljettaja housunsa tainnut repiä. Muuten säilytystiloja on paljon pienille tavaroille. Mukitelineenä on erillinen, avattava läppä, jonka rinkulakin on avattava, joka on hankala taitella auki. Myös vuoroaikataululle on oma teline, mikä on minulle iso plussa.

Scalassa ei ole rahastuslaukkukoukkua. Onneksi rahastuspöydän kiristys”siipi”mutteri on antanut vuosien varrella hyvän korvikkeen. Scalan mukiteline löytyy vasemmalta, muotoon valettu kuoppa, johon on helppo asettaa muki vaikka yhdellä kädellä käsin kopeloimalla. Uudemmista Scaloista sen sijaan vuoroaikataulutelinettä ei löydy, eikä pikkutavaroillekaan ole yhtä paljon tilaa kuin Volvossa

helb-913-rahastuslaukun-paikkaRahastuslaukulle varattu kotelo, jonne laukku pitäisi sijoittaa, kun lähtee hoitamaan jotakin välitöntä asiaa bussin läheisyydessä, ei ole nykypäivänä kovinkaan painoarvokas, joten sen toimivuuteen ei ole tullut kiinnitettyä huomiota. Kummastakin automallista sellainen kuitenkin löytyy, ja kummassakin se pitäisi lukita auton avaimella, jotka ovat ties missä.

Ajettavuus

Ulkovalaistus

Volvon ajovalot ovat melko tehottomat. Lähinnä mieleen tulee ajatus, että niillä on tarkoitus lähinnä näkyä eikä nähdä eteensä. Scalan tilanne on parempi.

Kiihdyttäminen

Volvon kiihtyvyys on hyvää huolimatta pienestä, seitsenlitraisesta moottorista. Vaihteiston toiminta on sellaista, että suurin, kuudes vaihde kytkeytyy päälle vasta seitsemänkympin vauhdissa, mikä ei ole taloudellisen ajotavan kannalta kovinkaan hyvä juttu, varsinkaan, jos linjapituudesta suuri osa ajetaan 60 km/h nopeusrajoitusalueella.

Scanian kiihtyvyys on siististi sanoen maltillisempaa, ja varsinkin täyden bussin kanssa suoraan sanoen hyvinkin tahmeaa. Kun vielä kesäkuumalla sekä moottorin tuuletin että ilmastointi huutaavat täysillä, kiihtyvyys lakkaa täysin, kun vaihteisto vaihtaa kuudennelle vaihteelle jo kuudessakympissä. Polttoainetalouden kannalta vaihteiston käyttäytyminen on hyvä puoli, etenkin jos ei tarvitse ajaa kuuttakymppiä kovempaa.

Hidastaminen

helb-922-vasen-takakulmaKummassakin automallissa on sähköisesti ohjatut jarrut. Se tarkoittaa, että jarrupoljin ohjaa vain sähköä, ja elektroniikan toisessa päässä sähkö ohjaa varsinaisia jarruja paineilman välityksellä.

Volvon jarrujärjestelmä on siinä mielessä hieno, että jarrutuksen loppuvaiheessa, kun hidastimen vaikutus laantuu, se ottaa automaattisesti mukaan paineilmajarruja. Scaniassa kuljettajan on siinä vaiheessa itse painettava jarrupoljinta syvemmälle saadakseen auton pysähtymään kokonaan.

helb-913-vasen-takakulmaToisaalta Volvon järjestelmä ei käytännössä ole kovin auvoinen, jos kaikki ei toimi kuten pitää. Välillä paineilmajarrujen päälle tuleminen kestää ja kestää, ja jos erehtyy painamaan jarrupoljinta enemmän, loppujarrutuksesta tulee kovin äkkinäinen ja töksähtävä, ellei peräti hallitsematon.

Scanian jarrupolkimen hidastinosan pitäisi olla portaaton, mutta välillä tuntuu, kuin käytettävissä olisi vain hidastimen täysi teho tai ei mitään. Tämä on kyllä sellainen vaiva, joka enimmäkseen esiintyy vain 2011-mallisissa ja uudemmissa Scaloissa.

Ohjaaminen

Volvon ohjaustuntuma on hieman kahtiajakoinen. Isokehäisen ratin kanssa tuntuu, että sitä joutuu pyörittämään varsin paljon, mutta toisaalta se on melko tarkka pienemmissä ohjausliikkeissä. Tuntuu, että vanhemmiten kaikissa Volvoissa on enemmän tai vähemmän klappia ohjauksessa, ja Volvo 8700:n osalta ongelma ei ole ihan yhtä paha kuin vaikka B10M- tai B10B-alustoissa. Toisten Volvojen ohjaus tuntuu varsin tahmealta, ja palauttamiseenkin joutuu käyttämään voimaa.

Scanian puolella ohjaus toimii suuremmitta ongelmitta. Nopean tuntuisella ohjauksella on mukava käännellä keskustan tiukoissa kadunkulmissa, kun ei ole ohjaamo täynnä käsiä.

Jousitus

Volvon jousitus on kovan tuntuinen, kun ylitetään hidastustöyssyjä. Scania taas menee niiden yli pehmeämmin, mutta toisaalta iskunvaimentimien kunnon huonontuessa pehmeyttä tulee jo liikaakin, ja meno alkaa muistuttaa laivan keinuntaa.

Mukulakivikaduilla jousitusten erot tasoittuvat. Volvokin kulkee mukavan tuntuisesti.

Volvon korinnosto tuntuu keskittyvän lähinnä äänen tuottamiseen. Scaniassa kori kyllä nousee varsin korkealle, mutta samalla jousitus muuttuu erittäin pompottavaksi. Kun ottaa huomioon, että tätä toimintoa tarvitaan useimmiten epätasaisten paikkojen ja korokkeiden ylittämiseen, esimerkiksi lautalle ajettaessa tai korkeissa hidastustöyssyissä, ei voi sanoa kummankaan merkin korinnoston olevan kovin hyvä.

Matkustajapalvelu

Niiaus

Koria laskettaessa tai niiattaessa toistuvat korinnoston ominaispiirteet. Volvon niiaus pihisee ja puhisee, mutta ei näytä laskevan askelkorkeutta kovinkaan montaa senttiä. Scanian niiaus tapahtuu välittömästi, ja niiaus on niin syvä, että välillä pelottaa, että jos pyörätuolin jarrut eivät ole kiinni, se rullaa hallitsemattomasti ulos kuin liukumäestä.

Ovet

Volvon ovitoiminnoista ei valitettavasti ole paljon hyvää sanottavaa. Runsas sähkötekniikka pitää huolen siitä, että vähän väliä joku ovi luulee välissä olevan jotain, eikä suostu sulkeutumaan. Ovivian varoitusääni kuuluu niin tiheästi, että se on joidenkin kuljettajien keskuudessa saanut lempinimenkin: Sorsa. Volvon ovia käytettiin alunperin viiksellä, mutta myöhemmin käyttötavaksi vaihdettiin nappulat, jotka nekään eivät kyllä parhaalla mahdollisella tavalla aina toimineet.

Scanian ovet ovat aina olleet viiksiohjaukselliset, ja varsinkin HelBin vuosimallin 2009 ja 2010 autoja vaivaa hitaus. Auton pitää olla täysin pysähtynyt, ennen kuin ovet saa auki, eikä tarjolla ole edes urakkanappia, josta kaikki ovat saisi auki ja kiinni.

Matkustamon valaistus

Volvossa koko matkustamon valaistus ohjataan yhdestä nappulasta. Valotehon voi puolittaa, koska yöaikaan ei niin kovin kirkkaita valoja tarvitse, ja toisaalta paremmin näkee ulos, kun ei matkustamo peilaudu lasista. Volvon sisävalojen ominaisuuksiin kuuluu, että jos ne ovat himmeällä asennolla, ne kirkastuvat, kun ovet avataan, ja himmenevät jälleen, kun ovet menevät kiinni. Kirkastuminen ja himmeneminen tapahtuvat portaattomasti.

Scalan sisävalot ovat siinä mielessä paremmat, että matkustamon etu- ja takaosan valaistusta voi säätää erikseen. Etuosan pimennyksestä on iso apu pimeän aikaan ajaessa, kun matkustamo ei heijastu tuulilasiin. Scalassa on myös sekä himmeä että kirkas asento, ja muistaakseni vuodesta 2006 alkaen on himmeäkin asento ollut sen verran kirkas, että sitä on pystynyt käyttämään.

Matkustaminen

Istuimet

helb-922-matkustamon-takaosaVolvon istuimet ovat peltikuppimallia. Niissä on mukava ja tukeva istua, mutta jos sattuu toinen iso kaveri viereen, niin kyllä olkapäät hierovat toisiaan vasten. Lisäplussaa tulee siitä, että penkit on asennettu niin takakenoon, ettei niistä luista pois jarrutuksissa. Miinusta tulee takapenkin alla olevasta isosta korokkeesta. Jalkoja ei saa penkin alle, ja toisaalta takapenkki on asennettu vaakasuorempaan kuin muut istuimet.

helb-913-matkustamon-takaosaScalassa penkit on asennettu niin, että niiltä tahtoo liukua pois jarrutettaessa. Muotoilu on tasaisempaa, joten sivuttaissuunnassa asentoaan pystyy jonkin verran muuttamaan ja liu’uttamaan sen mukaan, onko enemmän tilaa käytävän vai ikkunapaikan puolella. Scalan takapenkin alla oleva koroke on hieman pyöreämmin muotoiltu, mutta en minä siinäkään mielelläni istu.

Näkyvyys ulos

Volvossa näkyvyys ulos matkustamosta on moitteeton.

Scalan osalta muutos Scanian L94-alustasta K230-sarjaan toi takapenkkien alle ylimääräisen korokkeen. Myös korin kattoa on pitänyt korottaa, mutta ikkunalinja on jäänyt korottamatta. Pidempien henkilöiden istuessa takapenkillä takasivuikkunoista ei juuri näekään muuta kuin muutaman metrin asfalttia bussin vierellä.

Matkustamon lämmitys, tuuletus ja viilennys

Volvon matkustamoilmastointi on erittäin heikkotehoinen. Kanavatuuletus pitää hakea kojetaulun valikoiden kautta, mitä monikaan kuljettaja ei osaa tehdä.

Lämmityksen osalta Volvo luottaa automatisointiin. Matkustamon lämpöpuhaltimet toimivat täysin automaattisesti, niihin kuljettaja ei voi vaikuttaa muuten kuin kääntämällä pois päältä.

Lattialämmitys ei niinä kovina lumitalvina, jotka Vuosaaressa vietin, jaksanut toimia juuri ollenkaan. Ovien kohdalta se sulatti lunta sen verran, että ovet mahtuivat avautumaan ja sulkeutumaan, mutta sen jälkeen olikin melkoinen lumi- ja jääkenttä edessä, jota pahimmillaan jatkui keskisillalle asti.

Scanian puolella tuuletus ja lämmitys toimii huomattavasti paremmin. Kanavapuhalluksen voimakkuus tosin pitää säätää ilmastointilaitteen kautta. Ilmastoinnin toiminta on sellainen asia, joka eroaa paljon 09- ja 10-vuosimallien välillä. Tässä tekstissä on nyt puhe vuosimallista 2009, jossa ilmastointilaite on erillinen eikä Scanian järjestelmiin yhdistetty, ja toimii hieman huonommin ja tehottomammin kuin integroitu versio.

Scalan lämmityspuhaltimia kuljettaja pääsee ohjaamaan itse, eikä haittaa, vaikka unohtuisivat päällekin, koska niistä puhallettavan ilman lämpötilaa säädellään ja viilennettään tarvittaessa. Etummaisin lämpöpuhallin puhaltaa melko suoraan etusillalle, mistä on iso apu liukkauden torjunnassa. Kun sen lisäksi vielä lattialämmitys on päällä, ei lattian jäätymisen ja lumikertymien kanssa ole oikeastaan lainkaan ongelmia.

Erityisryhmät

helb-922-lastenvaunutilan-porrasVolvot on varustettu kahdella lastenvaunupaikalla. Tilan käyttöä hankaloittaa matkustamon takaosan käytävälle johtava porras, minkä takia välillä on pitänyt tehdä jopa vaihtotöitä, eli ottaa kulkusuunnassa etummaiset lastenvaunut väliaikaisesti ulos bussista, ennen kuin takimmaiset ovat päässeet poistumaan.

Osassa Scaloista on tilaa kolmelle lastenvaunulle, ja vastaavasti istumapaikkoja muutama vähemmän kuin muissa saman sarjan autoissa. Tämä oli tilaajalta tullut vaatimus niillä linjoilla, joilla lastenvaunuja paljon kulki.

Invaramppi on kummassakin automallissa manuaalinen ja siten melko käyttövarma. Ei sitä kyllä kovin mukavaa ole käyttää kura-aikana, mutta onneksi ei loppujen lopuksi kovin usein tarvitsekaan.

Lopuksi

Loppujen lopuksi Volvossa on kovin automatisoitu tunnelma. Moni asia tapahtuu automaattisesti, mikä on hyvä juttu, jos kaikki toimii, mutta manuaalisen ohjaamisen mahdollisuus pitäisi säilyttää niitä tilanteita varten, että jokin menee pieleen.

Scania kuitenkin sopii omaan käteeni paremmin kuin Volvo. HelBin Volvojen hankinta päättyikin muutamiksi vuosiksi, ja taloon tuli pelkästään Scaniaa, mihin olin hyvin tyytyväinen. Scala kehittyi 900-sarjasta edelleen, ja hetken aikaa pidin jopa runkolinjan oranssia 1300-sarjaa täydellisinä autoina.

Kategoria(t): Autovertailut, Työnteko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Bussien arvostelua: Volvo 8700 ja Scania K230 / Lahti Scala

  1. ”Osassa Scaloista on kolme tilaa kolmelle lastenvaunulle”

    Yksi tila kolmelle vaunulle myöhemmin vuonna 2011 !!!sillöM

  2. Lisäys sanoo:

    Pari pientä lisäystä asiaan. Sekä Volvossa että Scaniassa on yllättävän paljon eroavaisuuksia vaikka autot olisi jopa samaa vuosimallia. Johtuukohan se tilaajan erityispyynnöistä varusteluun??

    Kuitenkin, Turun Volvoissa (8700) on linjakilpien ohjausyksikkö sijoitettu samaan paikkaan kuin teidän Scalassa eli kojelaudassa näkyvään kotelon sijaan. Sen sijaan Turun Scaloissa linjakilpien laite löytyy ylhäältä, samasta paikasta kuin teidän Volvoista.

    Eli syy noiden tyhmään sijoitteluun saattaa olla tilaajassa, kun noita hankintoja määrittelee.

    • Rattiriemu sanoo:

      Autojen varustelussa on liikennöitsijöiden ja vuosimallien välillä hyvinkin paljon eroja jo senkin puolesta, että eri kaupunkialueilla on erilaisia varusteita.

      Tämä teksti on kirjoitettu nimenomaan HelBin ja noiden kahden autosarjan kannalta, koska pääasiassa niiden perusteella minulle on muodostunut mielikuva näiden kahden bussimallin eroista ja laadusta. Olisin voinut korostaa sitä näkökohtaa enemmän itse tekstissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.