Bongattavien bussien viikko

Kuluneella viikolla ajoin muutamaa bongauksen arvoista bussia (HelB 1116 / h24 ja HelB 918 / h23) ja toimin latausasemalla koekaniinina.

Bussibongariksi kutsutaan henkilöä, joka tekee havaintoja bussiliikenteestä ja dokumentoi sitä valokuvin ja muistiinpanoin. Olen joskus kollegoille verrannut bussibongausta lintubongaukseen: erikoiset bussit ja etenkin jollakin linjalla olevat vääränlaiset autot kiinnostavat, ja ne havainnot ovat arvokkaampia kuin tavanomaiset vakioautot.

Linjalla h24 kulkevat bussit ovat normaalisti HSL:n määritelmien mukaan A1-tyyppiä, eli vähintään 32-paikkaisia. Käytännön elämässä sen linjan autoina kuuluisi olla kaksi Volvon hybridibussia, ja niiden lisäksi MAN-merkkisiä maakaasuautoja.

Eräänä aamuna ajelin 24:sta kuvassakin näkyvällä Scania / Lahdella. Se on A2-tyypin auto, eli vähintään 40-paikkainen matalalattiabussi. HSL:n puolelta tämä on ihan ok, koska pienemmän tyypin auton saa korvata isomman tyypin autolla, ja sama paremmalla saa ajaa -periaate pätee myös muihin vaatimuksiin, esimerkiksi pakokaasupäästöihin. Kovinkaan tavanomainen näky ei etumatala auto 24:lla ole.

Tähän liittyy vielä sekin, että tuo kyseinen autoyksilö on alunperin tilattu Vartiokylän varikolle, ja se oli linjan h93 vakioautona pitkään. Sosiaalisiin medioihin hassuttelinkin laittamalla linjakilpiin Landbon linjan numeron.

Seuraavana päivänä löysin itseni h23:lta toisella Itä-Helsingin autolla, nimittäin Volvo 8700:lla. Kuten autovertailua kirjoittaessani kävi ilmi, en niihin ollut kovin tykästynyt silloin, kun Vuosaaressa vakituisesti ajoin, joten jätin ne ilolla taakseni siirtyessäni toisen varikon kirjoille. Myöhemmin, näitäkin kahta entistä työkalua uudessa toimipisteessänikin ajaessani en ole voinut välttyä vitsintyngältä, että ne seuraavat minua.

Viime viikolla näytti myös siltä, että Linkker-sähköbussit eivät kovin paljon jaksaneet kulkea linjalla, vaan viettivät enimmäkseen aikaa varikolla. Niinpä minäkin eräänä päivänä olin Linkkeriä korvanneen dieselbussin ratissa. Matkan aikana puhelin soi, mutta ajon aikana en tietenkään vastannut siihen, koska handsfree ei ollut kytketty.

Päätepysäkillä näin, että soittaja oli ollut työnjohtaja, ja soitin takaisin. Melkein samalla hetkellä perääni parkkeerasi Linkker, ja sieltä tuli toinen työnjohtaja, joka oli paremman tekemisen puutteessa lähtenyt tuomaan korjaamolta valmistunutta Linkkeriä ajettavakseni. Johtoportaassakin sähköbussinajohaluni tunnettaneen, mutta en voi väittää, että sillä olisi jotain tämän ns. järjestelyautonvaihdon kanssa ollut tekemistä, vaan Helenin edustaja halusi mittailla latausaseman toimintaa.

Mittamiehen merkkien mukaan nostelin ja laskeskelin virroitinta sen aikaa, kun lataus sillä kerralla kesti. Melkein täynnähän se oli, kun oli vasta varikolta, kilometrin päästä tullut, mutta ilmeisesti niistäkin vähistä ja pikaisista mittauksista saatiin tietoa, ja latausasema säädettiin kohdalleen, koskapa tänään sunnuntaina ei elektroninsyöttötolpan toiminnan kanssa ollut mitään ongelmia.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus, Työnteko Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.