Volvo 7900 BRT -pikatutustuminen

Suomen linja-autohistoriallisen seuran kokouksen yhteydessä oli mahdollisuus tutustua Volvon valmistamaan Volvo 7900 BRT -konseptibussiin, ja pääsinpä sitä talon ympäri ajamaankin muutaman kierroksen .

Skåne 1004

Kansainvälinen joukkoliikenneliitto UITP perusti vuonna 2008 projektin ”The European Bus System of the Future” (EBSF). Tämän yksittäisen demobussin suunnittelussa oli mukana mm. Chalmersin teknillinen korkeakoulu: Eri matkustajien tarpeita ja käyttäytymistä simuloitiin, ja sen perusteella suunniteltiin ”täydellinen sisustus” paikallislinja-autoon. Hankkeen budjetti oli 26 miljoonaa euroa, ja se sisälsi tietenkin paljon muutakin tutkimusta. Projekti päättyi vuonna 2013.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, HSL on sitten viimein päättänyt ottaa tämänkin uutuuden kokeiltavaksi. Se tullee tämän hetken alustavan tiedon mukaan testiajoon ainakin runkolinjoille.

Skåne sisustus 1Bussin sisustusratkaisut ovat osittain hyvin erikoiset. Leveät etuovet tietenkin lyhentävät ainakin paperilla seisonta-aikoja pysäkeillä, ja niitä vastapäätä oleva baari imaisee nopeasti suurenkin matkustajajoukon leimailemaan lippujaan. Sehän meillä runkolinjoilla on ollut käytännön työssä ongelmana, että kaikki matkustajat, niin ulos kuin sisään pyrkivät, kulkevat low entry -bussien keskioven kautta, mikä hidastaa matkantekoa merkittävästi.

Skåne sisustus 2Taaempana bussia on käytetty sohvaryhmiä, mutta muuten sisustus on melko perinteistä.

Taka-akselin takana sisustusratkaisut, etenkin tekniikkatorni, paljastavat bussin Volvo 7000-sarjan eli kaupunkibussimalliston edustajaksi. Tarkempi malli on Svensk Busshistoria -sivuston mukaan Volvo 7900 BRT, eli kyseessä käsitykseni mukaan on paljolti alumiinista ja lasikuidusta koottu korirakenne, millä tietenkin haetaan ruostumatonta ja kevyttä, mutta kestävää rakennetta. Alustan malli on B9LA ja moottorina on D9-malli. Vaihteistosta minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta automaattinen se on.

Myös ulkopuolelta konseptibussin etuosa on se erikoisin näky. Kuljettajan paikka on sivusuunnassa keskellä bussia, kulmissa sijaitsevien etupyörien välissä, ja etummainen akseliväli näyttää julmetun pitkältä. Tulee mieleen, kuinka tuollaisella voi pärjätä liikenteen seassa.

Skåne ohjaamoKuljettajan paikalle meneminen on yllättävän helppoa, penkki kääntyy poikittain. Kääntömekanismi on selvästi erikoisratkaisu, jossa on mietitty asiaa käytännön kannalta eikä siitä ole edes haluttu tehdä kauniin näköistä. Kun penkin saa väänneltyä takaisin ajoasentoon, paljastuu työtila, josta on erinomaisen hyvä näkyvyys joka suuntaan.  Ikkunoita on joka suunnassa, ne ovat riittävän isoja, eikä kuljettajan ympärillä ole korkeita rakenteita.  Sen, mitä ei lasien läpi näe, näkee peileistä, koska etukulmien vartiointiin on omat peilinsä. Hallintalaitteet ovat kuin mistä tahansa Volvon bussista.

”Kaalimatoa” ajaessa minulle tulivat 94B:n DAB-ajat mieleen. Kun on normaalin bussin kanssa tottunut perstuntumalla asemoimaan itsensä kaistan vasempaan laitaa, niin nyt se pitää sitten yhtäkkiä unohtaa, ja alkaa seuraamaan peileistä lähes jatkuvasti, ettei vasen puoli osu mihinkään ja että oikea puoli on riittävän lähellä kadun laitaa. Kyllä siihen ennen pitkää tottuisi, eikä peilejä tarvitsisi jatkuvasti kuikuilla, jos tuota ajaisi enemmän, tottuihan DABinkin kanssa.

Pitkä akseliväli ei sen sijaan vaikuttanut kulkuun kovin paljon. Museobusseja ajaessa olen tottunut istumaan etupyörien kohdalla, ja silloinhan ei etukulmaa voi kierrättää ajoradan ulkopuolelle. Sen sijaan käännöksissäkin piti muistaa, että tämä bussi on ikään kuin vasemmalta paksu ja oikealta ohut.

Perävaununkaan kanssa ei ahtaahkolla pihalla tullut ongelmia. Edellisestä nivelbussilla ajamisestani on toistakymmentä vuotta, ja sekin oli Volvon mahuri, jossa oli kääntyvät takapyörät, eli perävaunu seurasi melko tarkasti keskimmäisen akselin jälkiä. Nyt vetoakselit ovat perävaunussa, eikä niitä voi rakentaa kääntyviksi, eli keskiakselia pitää kierrättää kadunkulmissa kauempaa, ettei takapyörä oikaise rotvallin kautta. Siinä yksi syy lisää vilkuilla peilejä ensimmäiset viikot tavallista tarkemmin.

Simuloin muutamaan kertaan pysäkille ajamista. Sen verran sain selville, että kyllä pitää olla pitkä ja suora pysäkki, että koko bussin saa kunnolla kadun laitaan suoraan. Ja jälleen kokemus auttaa, ohut oikea puoli hämää aluksi myös pysäkille mennessä vasemmalta ohjattavaan bussiin tottunutta kuljettajaa. HSL:nkin runkolinjoilla on paljon pysäkkejä, joissa matkustajat joutuvat harppomaan ison raon yli (mind the gap) tai laskeutumaan ajoradalle, mutta sitten taas toisaalla pysäkille ajo onnistuu oikein hyvin.

Peruuttamista en tällä kerralla kokeillut. Tuskin sitä tarvitsee oikeassakaan elämässä kovin paljon linjalla harrastaa. Samoin kaikki matkustajapalveluun liittyvät hommat jäivät kokeilematta oikeiden matkustajien puutteessa.

Lopuksi vielä kiitos Volvon bussiväelle, kun sain ottaa tyypit. Volvo 7900 BRT on muutamaan sanaan tiivistäen mielenkiintoinen kokonaisuus.

Kategoria(t): Autovertailut, Työnteko Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Volvo 7900 BRT -pikatutustuminen

  1. Aapi sanoo:

    Kulkeeko bussi ti 30.4 jos niin mitkä vuorot ja millä linjalla

    • Rattiriemu sanoo:

      Maanantaina 30.4. koenivel on linjalla, mutta tarkempia lähtöaikoja en tiedä.

      Tiistaina 1.5.2018 koenivel liikkuu vappubussina Elielinaukion ja Kaivopuiston välillä kello 9 – 12.

  2. Aapo sanoo:

    Onko bussi huomenna muussa liikenteessä kuin wappubussina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.