Paperi olikin loppu

Eräänä kevätpäivänä tein melkoisen virheen. En tarkistanut ennen alas istumista, että paperia on tarpeeksi.

Kuten siinä tilanteessa yleensä käy, huomasin paperin olevan loppu vasta silloin, kun sitä olisin tarvinnut. Siinä minä sitten istua kökötin ”eriössäni” ja pohdin vaihtoehtoja.

Johonkin autoon oli joku joskus tuonut vararullan.

Tutkin koppini joka sopukan, mutta mihinkään väliin ei tietenkään ollut unohtunut edes puolikasta rullaa.

Yritin varovasti koputella seiniä ja herättää huomiota pyytääkseni rullan ”naapuriruudusta”, mutta ketään ei tuntunut olevan läsnä. Ehkä se johtui siitä, että sijaintini oli jotakuinkin keskellä ei mitään, vain yhtä linjaa palvelevalla, mutta kuitenkin vessallisella päättärillä.

Ei siinä muu auttanut kuin soittaa varikolle ja pyytää tuomaan lisää paperia. Työnjohtaja oli ymmärtäväinen ja sanoi, että varamies on nyt keikalla, mutta lähde vaan tulemaan sieltä toista päätepysäkkiä kohti, niin ehkä hän ehtii toimittaa sitä matkan varrelle. Totesin, että enköhän linjan toisessa päässä saa joka tapauksessa tilanteen korjattua.

Varakuljettaja tuli tosiaan Aygolla vastaan Ruhan pysäkille ja ojensi minulle rullan paperia rahastusaukosta kera hymyn, jonka voin yrittää tulkita ystävälliseksi ja vilpittömäksi. Sillä hetkellä tein päätöksen, että alan kantaa rahastuslaukussa paperirullaa kaiken varalta.

Rahastuslaitteen uumenissa paperionkalo kumisi tyhjyyttään.

Asettelin saamani rahastuslaitteen paperirullan paikoilleen Kampissa. Paperin loppumisen seurauksena oli jäänyt myymättä pari lippua, ja HSL:n tappio jäi alle kymmenen euron.

Vanhan rullan häntä oli jäänyt tukkimaan paperin väylää. Tulostus toimi, mutta paperi ei katkennut kunnolla. Aikaa oli, ja tuketta selvitellessä manasin, ettei varusteisiin enää kuulu pinsettejä.

Ehkä tämäkin episodi kuvastaa sitä, että lippuja menee nykyään tosi vähän, kun ei kukaan samaa autoa aiemmin saman päivän aikana ajanut kuljettaja ollut saanut rullaa lainaan, tai sanaa varikolle, että paperi on loppu.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Paperi olikin loppu

  1. PeterK sanoo:

    Tuomas, Jos koskaan näit sitä reppua mitä kannoin linjaliikenteessä mukanani niin käsität varmaan että minäkin olin varautunut kaikkeen. Vessapaperista veitsiin haarukkaan lusikkaan, buscom-rullista kyniin ja nenäliinoihin, varasukista inhalaattoriin ja buranaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.