Scania Suburban -ensitunnelmat

Työnantajani on elokuussa saanut käyttöönsä uusia Scania Citywide LE Suburban -linja-autoja. Muutamia kertoja niillä jo ajaneena voin kertoa, että ensivaikutelmat eivät ole yhtä hyvät kuin vaikka Omniexpressien kanssa.

Uudet liikennöintisopimukset, joita varten Suburbanit tilattiin, alkoivat 13.8.2018. Bussit otettiin kuitenkin ajoon jo edellisellä viikolla, ja niitä oli mahdollista bongata myös linjoilla, joiden sopimukset päättyivät 12.8.2018.

Ensimmäinen ajokokemukseni Suburbanista on uusien liikennesopimusten alkua edeltävältä perjantailta, kun kävin kollegojen kanssa harjoittelemassa linjoja, joiden liikennöintiä oltiin aloittamassa. Työantaja järjesti kymmenkunta perehdytysajelua, joista tietenkin sai asianmukaisesi palkkaa. Tällaisella toiminnalla vähennetään aivan varmasti harhaanajoja ja muuta harmia, joten siihen kannattaa panostaa myös taloudellisesti.

Omniexpressiin ja Citywideen tottuneelle kuljettajalle ei ole tiedossa isoja muutoksia. Kojetaulun kytkinten paikat ovat jonkin verran vaihtuneet, mutta kaikki on kuitenkin edelleen helposti käsillä. Eniten etsimistä aihettanee peilien säätönuppi, joka on sijoitettu kuljettajan pään yläpuolelle. Jonkin verran epäloogisuutta on mm. sisävalaistuksen kytkinten sijoittelussa, mutta kun oppii muistamaan, missä kaikki on, niin siihenkin tottunee.

Ohjaus tuntuu varsin jäykältä, mutta niin se oli Omniexpressien kanssakin. Kun osat muovautuvat toisiinsa, se kevenee kyllä huomattavasti.

Peilien suuntauksen ja sijoittelun kanssa on pieniä ongelmia, mutta niistä en sano tässä sen enempää, koska aion ottaa asian puheeksi myös työnantajan kanssa. Niitähän saa käänneltyä ja väänneltyä ja siirreltyä oman mielen mukaiseksi kyllä.

Kulkupuoli on varsin laiskaa. Asia kulminoituu etenkin Hämeenlinnanväylällä, jossa ei kaikilla pysäkeillä ole kunnollisia kiihdytyskaistoja. Kun täysin nollavauhdista täytyy lähteä yli kuuttakymppiä kulkevaan liikennevirtaan, niin siinä on täysin muiden tienkäyttäjien armoilla. Muita on pakko vaatia joustamaan ja antamaan tilaa hitaalle köntykselle. Tätä voi tietenkin lähteä korjaamaan joko kiihtyvyyden parantamisen kautta tai kiihdytyskaistoja lisäämällä, tai parastahan tietenkin olisi tehdä kummatkin.

Vaihteiston toiminnassa on kaksi erilaista autoryhmää. Toinen jurruttaa menemään suurella vaihteella ja pienillä kierroksilla, ja välillä Eco-rollaillaan vapaalla kuten Volvolla konsanaan. Toista ryhmää voisi kuvailla niin, että kickdown on päällä jatkuvasti: vaihdot ylöspäin tapahtuvat suurimmilla mahdollisilla kierroksilla, ja alaspäin vaihdetaan heti kun mahdollista. Polttoainetalouden kannalta parempi olisi ensimmäinen ryhmä, mutta epäilen, että täydellisyyteen ei tulla koskaan pääsemään. Perusongelma mielestäni piilee voimansiirron välityssuhteissa ja moottorin teho- ja vääntöominaisuuksissa.

Tässä vaiheessa valitsen mieluummin hyvän OE:n kuin Subin. Eräänä päivänä ajelin aamun Subilla ja iltapäivän OE:llä, jossa kaikki asiat olivat lähes täydellisesti. Kontrasti oli suuri, ja OE oli tällaiselle perfektionistille nannaa.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.