Lomailua

Lomalla on ollut aikaa harrastella niin kumi- kuin teräspyöräisten ajoneuvojen parissa.

Somerolla, Pohjolan liikenteen tallilla, on SLHS:llä säilytyksessä useita autoja.

Suomen linja-autohistoriallisen seuran museobusseja on säilytyksessä myös Somerolla, Pohjolan liikenteen tallilla. Siellä kävin eräänä lomapäivänä pitämässä huolta kalustosta muutaman muun jäsenen kanssa. Muun muassa turkulaisen Volvo B10M:n etujousituksen vikaa tutkittiin, samoin ylläolevassa kuvassa vasemmanpuoleisena olevan Traforan kylkiluukun kaasujousen korjausta aloitettiin. Traforastahan tehtäneen Uudenmaan osaston retkibussi vuodelle 2019.

Myös SLHS:n hallituksen kokous on vienyt aikaa. Vuosi alkaa kääntyä lopuilleen, ja katse on jo osittain seuraavan vuoden budjetissa ja toiminnassa, mutta myös tämän vuoden juoksevia asioita pyöriteltiin.

Alppirautatieharrastajat ry:n rataa ollaan pystyttämässä Selloon.

Alppipienoisrautatie on esillä Sellossa lokakuusta tammikuulle. Edelliseen kertaan nähden rataa on pidennetty muutamilla palikoilla, ja sen mahduttaminen Sellon meille tarjoamaan tilaan alkaa jo olla vaikeaa. Tarkkojen piirustusten epätarkan paperikopion perusteella mallattiin noin puolet yleisölle näkyvästä osuudesta pystyyn. Loppu on vielä esillä toisessa näyttelyssä, ja kasattaneen lokakuun puoleenväliin mennessä. Siihen asti on töitä vielä yleisöltä piilossa olevien osien kanssa, ja paljon muutakin tekemistä vielä on.

Myös Alppirautatieharrastajat ry:n vuosikokous on vienyt aikaa. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä budjetin ja toimintasuunnitelman lisäksi puhutti näyttelyaikataulu ja kevytrakenteinen säännöstö ajamiselle, joka aiempina vuosina on mennyt joinakin kertoina hieman sähläämiseksi. Ajosäännöillä saadaan aikaan mukavampi kokemus rataa katsomaan tuleville ihmisille, kun koko ajan on junia liikkeellä, eikä koko homma seiso vähän väliä kuin kaupungin työmaa. Leikkiä voi omalla ajalla.

Kiviä pellolla. KSt-retkien kuvissa on tärkeää, että käytetty ajoneuvo näkyy.

Kaikesta ajankulusta huolimatta on jäänyt aikaa myös jatkaa Kaikki Suomen tiet -projektia, jossa olen ehtinyt ajaa XXII ja XXIII retket. Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen ja Porin alueilla rannikko vaikuttaa varsin kivikkoiselta. Laitilasta Särkijärveä kohti johtavalla tiellä 12489 pysäytin auton, ja kuvasin, kuinka pelloilta on kaivettu paljon kiviä isoiksi kasoiksi ja valleiksi. Toisella retkellä Rauman liepeillä näin paljon kallioita.

Niin paljon alkoi Suomen maaperä kiinnostaa, että aion tutustua siihen tarkemmin ja lueskella lisää tietoa maankamarasta, geologiasta ja jääkausista.

Näiden kahden retken jälkeen olen ajanut 297 tietä, eli noin 4,6 % kaikista valtion (?) teistä, joiden numero on välillä 1-19999. Projektin kahdeksanvuotispäivän kunniaksi voisin päivittää tiennimiluetteloni ajan tasalle loppvuoden aikana.

Kategoria(t): Joukkoliikenneharrastus, Kaikki Suomen tiet Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.