Järjestelyvaihto

Eräänä päivänä jouduin järjestelyautonvaihdon uhriksi. Tarjoutui hyvä mahdollisuus selittää tänne, miksi kaikin puolin toimiva linja-auto piti vaihtaa pois linjalta.

Scala 23lla

HSL:n kilpailuttamassa liikenteessä on tietyt vaatimukset kullakin linjalla käytettäville busseille. Pitää olla tietty määrä istumapaikkoja, moottorin päästötason pitää olla riittävän puhdas, auton iälläkin on merkitystä, ja niin edelleen. Liikennöitsijät ovat raportointivelvollisia, eli poikkeamat vaatimuksista pitää oma-alotteisesti ilmoittaa HSL:lle. HSL:llä on sitten mahdollisuus antaa rangaistuksia: tyypillisesti liikennöintikorvaukset jätetään maksamatta.

Lyhyesti sanottuna yleistäen bussifirma ei saa rahaa, jos ajaa vääränlaisella bussilla.

Tuona päivänä oletin, että pääsisin taas sähköbussin rattiin (päästötön, ikä n. 2 vuotta). Sen sijaan vaihtokuljettaja saapui paikalle kuvassa olevalla Scalalla (päästötaso Euro3, ikä n. 14 vuotta). Hetken aikaa mietin, voiko tämä olla tottakaan, ja varmistin vielä, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Edellinen kuljettaja kertoi, että ohjaamon portti oli mennyt epäkuntoon.

Scala 425 ei tosiaankaan kuulu linjan 23 vakiokalustoon, joten harrastajaminäni oli innoissaan. Lähdin ajelemaan HSL:n mielestä lähes museoikäisellä vanhuksella, mikä oli ainaisen sähköjumituksen sijasta piristävän poikkeavaa. Kaikki toimi hyvin, eikä matkassa ollut minkäänlaisia ongelmia.

Samaan aikaan varikolla Linkker oli pantu kuntoon. Työnjohtajan aivoissa raksutti, että vääränlainen Scala pitää saada pois linjalta, koska sillä ajamisesta HSL ei maksa, ja kun siellä vielä on se sähköbusseista intoileva Rattiriemukin ajamassa, niin kaikki voittaa.

Juuri tästä on kyse järjestelyautonvaihdossa. Vääränlainen auto vaihdetaan pois ja oikeanlainen auto tilalle, ja taas alkaa raha virrata liikennöitsijän kirstuun. Sen eteen kannattaa jo vähän tuhlata resurssejakin.

Taskussani alkoi Scanian hälytyskello soida suunnilleen ensimmäisen sivun puolessavälissä. (Olen äänittänyt sellaistakin työpaikan numeroista tulevien puheluiden soittoääneksi.) Työnjohtaja ilmoitti, että sähköbussi tuodaan Invalidisäätiölle. Siellä ehdin juuri ja juuri hyvästellä Scalan ja napsaista kuvan siitä. Toisaalta pääsin jatkamaan työntekoa Linkkerillä, mikä sekään ei järin epämukavalta tuntunut.

Ambivalentti tuntuu olevan tämänhetkinen muotisanani. Tällä kerralla tunnereaktio oli sellainen.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.