Bussiin pipareilla ja pipareitta

Viime viikkoina ovat piparit ja bussit olleet uutisotsikoissa.

Kotkassa pystyi maksamaan bussimatkan pipareilla muutamana lauantaipäivänä. Samoin Matkahuollon busseihin on saanut lippuja piparia maksuvälineenä käyttäen.

Helsingissä sen sijaan joutui eräs melkeinpä matkustamaan pipareitta. Kyseessä oleva matkustaja jäi etuoven väliin, ja matkatavarana ollut piparkakkutalo meni säpäleiksi. Kuljettaja on tunnustanut, ettei epähuomiossa nähnyt matkustajaa. Onneksi vahingot jäivät aineellisiksi.

Iltalehden jutussa ihmeteltiin, kuinka kuljettaja ei ole nähnyt jonon viimeistä asiakasta. Se on ihan helppoa, ja minullekin käy joskus niin.

heijastuksia
Näkyvyys kuljettajan paikalta oikealle on usein huono hejiastusten ja palkkien vuoksi.

Pysäkkiä lähestyessäni panen jo merkille, kuinka paljon siellä on matkustajia, ja kuinka moni mahdollisesti on pyrkimässä minun kyytiini. Pysähtyessäni saattaa jopa jäädä mieleeni, millainen hahmo jää viimeiseksi sisääntulijaksi. Prosessi ei vaadi kovinkaan paljon tietoista ajattelua.

Jos joku asia, esimerkiksi lippujen myynti, matkustajien neuvominen tai hälytysajoneuvon tulosuunnan tarkkailu, vie huomioni sisään tulevista matkustajista muualle, saattaa jono huomaamattani kasvaa. Tilannetta pahentaa se, jos viime hetkellä pysäkille saapuneet matkustajat tulevat suunnasta, johon ohjaamosta ei näe.

Sitten ei oikeastaan tarvita enää kuin niin mitätön asia, että jonon viimeinen matkustaja on kooltaan pienempi kuin edellä menevä. Vähän vielä aikataulupainetta ja edessä sopivasti kiiluva vihreä valo, josta vielä ehtisin, jos lähtisin juuri nyt.

Tässäkin on siis havaittavissa, että onnettomuus tai vahinko on monen sattuman summa, tai tapahtumaketju, jossa yksi riski toisensa perään toteutuu. Jos yhdenkin sattuman tai riskin poistaa, ei tapahdu onnettomuutta tai vahinkoa.

Omalla kohdallani olen yrittänyt tapani mukaan vaikuttaa omiin ajatuksiini ja tekoihini, koska niihin minun on helpointa vaikuttaa. Pyrin siihen, etten tee oletuksia jonon pituudesta missään vaiheessa. Käytän muutaman ylimääräisen sekunnin ja odotan, että kaikki matkustajat ovat käyneet peremmälle. Silloin ei ainakaan oviaukossa enää ole ketään.

Kategoria(t): Työnteko Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.