Vuorot, vuorot ja vuorot

Käytän tässäkin blogissa joskus vuoro-sanaa merkityksessä, joka ei sisälly Kielitoimiston sanakirjan määritelmiin. Yritän tässä tekstissä avata sen tarkoituksen.

Aloitetaan kahdesta linja-autoliikenteeseen soveltuvasta Kielitoimiston sanakirjan tuntemasta merkityksestä.

Vuoro voi tarkoittaa ensinnäkin työvuoroa. Tyypillisten aamu- ja iltavuorojen lisäksi tunnetaan myös ruuhkatyövuoro, jonka aikana kuljettaja on töissä aamulla, pitää monen tunnin tauon päivällä, ja on uudelleen töissä iltapäivällä ja alkuillasta.

Vuorona tunnetaan myös ”kukin säännöllisesti liikennöivän kulkuneuvon linjallaan tekemä matka, kulkuvuoro”. Esimerkiksi voidaan puhua vaikka aamun ensimmäisestä vuorosta jollakin tietyllä linjalla.

Tällaisesta bussivuorosta käytän usein sanaa lähtö, esimerkiksi illan viimeinen lähtö Rautatientorilta. En muista, mistä se on kielenkäyttööni iskostunut, mutta epäilen vahvasti HKL:n sisäistä sanastoa. Yleisradio on käyttänyt sanaa bussilähtö ratatyöuutisessaan vuodelta 2017, samoin HSL tiedottaessaan normaaliaikaan siirtymisestä. Kovin yleiseltä ei lähtö-sanan käyttö tunnu tässä merkityksessä pikaisen Google-haun perusteella, mutta en näköjään ole ainutkaan sitä käyttävä.

Bussilähdöstä puhutaan kuljettajien kesken erittäin yleisesti myös sivuna tai linjasivuna. ”Minulla oli vain yksi sivu ja sitten ruokatauko.” ”Tässä työvuorossa on joka sivu eri linjaa.”

Ote eräästä vuoroaikataulusta.

Kolmas vuoron merkitys, jota Kielitoimiston sanakirja ei tunne, on varmasti peruja HKL:n ajoilta. Lyhyesti määriteltynä vuoro tarkoittaa yhden bussin (tai raitiovaunun tai metron) työpäivää.

Joukkoliikennehän toimii useimmiten niin, että bussi ajaa ensin yhden lähdön, sen jälkeen jonkun muun lähdön, sitten taas jonkun muun, ja sama jatkuu, kunnes kyseisen bussin ajot on ajettu. Tällaisesta lähtöjen ketjusta käytetään myös nykyaikaisia sanoja lähtöketju ja autokierto.

Suunnitteluvaiheessa ei välttämättä vielä tiedetä, millä – tai edes millaisella – bussilla mikäkin lähtö ajetaan, joten käytännön liikennöinti abstrahoidaan vuoroiksi tai autokierroiksi.

Myös liikenteen tuottamisessa päivän ajojen jakaminen vuoroiksi on hyödyllistä. Jokaisen vuoron mukana kulkee kansio, ns. vuorokirja, josta löytyy mm. vuoroaikataulu, josta käyvät ilmi sen päivän lähtöajat. Ennen elektronista vallankumousta vuoroaikataulu oli kuljettajan ainoa keino tietää, minne ja mihin aikaan hänen milloinkin piti ajaa. Vuoron auto saattoi vaihtua päivittäin, joten kunkin bussin työajat kulkivat nimenomaan vuoron eivätkä yksittäisen auton mukana.

(Monien bussiliikennöitsijöiden ajo-ohjeet ovat kuljettajakohtaisia. Se on kuitenkin sivuseikka, koska tässä puhutaan nimenomaan HKL:stä.)

Vaikka lähtöajat löytyvätkin nykyisin myös rahastuslaitteiden kautta, alkaa lähes jokainen puheluni varikolle sanoilla ”Rattiriemu tässä 233-vuorosta hei.” Työnjohtaja osaa välittömästi kansiostaan selata oikean vuoroaikataulun esille, ja näkee yhdellä silmäyksellä, missä kohtaa ajan ja paikan jatkumoa on otollisinta vaikka vaihtaa vikaantunut auto tai kuljettaja pois linjalta.

Siinäpä sitten yritätteä päätellä tarkoitusta asiayhteyksistä, kun sanon, että iltavuorossa 201-vuorossa yhdessä vuorossa on paljon ajoaikaa.

Kategoria(t): Työnteko. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.